Väitös (tietojärjestelmätiede): SM Joonas Suominen
Aika
17.6.2024 klo 12.15 - 16.15
SM Joonas Suominen esittää väitöskirjansa ”Kriisinhallintaoperaation prosessi: Johtamisprosessin ja prosessijohtamisen kompleksisuus UNIFIL-operaation perustamisessa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 17.06.2024 klo 12.15 (Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Lähitapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimivat professori Marjo-Riitta Diehl (Aalto-yliopisto) sekä professori Tommi Koivula (Maanpuolustuskorkeakoulu). Kustoksena toimii professori Jukka Heikkilä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on tietojärjestelmätiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9763-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sotilaallinen kriisinhallinta on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa, jolla Suomi toteuttaa osaltaan aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Puolustusvoimat vastaa lakisääteisten tehtäviensä kautta sotilaallisen kriisinhallinnan käytännön toteutuksesta. Tutkimuksessa tarkastellaan Puolustusvoimien johtamistoimintaa hallinnollisen management-johtamisen näkökulmasta: millainen on sotilaallisen kriisinhallintaoperaation perustamisen elinkaari; miten organisaation toimintatavat ja normisto ohjaavat perustamisprosessia ja miten prosessityö ja organisaation toiminnanohjaus vaikuttavat perustamisprosessin johtamiseen.
Ranskassa vuonna 2015 tapahtuneet terrori-iskut aiheuttivat kollektiivisen avunpyynnön Euroopan unionin jäsenmaille, johon Suomi vastasi myöntävästi. Suomi päätti tukea Ranskaa ja korvata UNIFIL-operaatiossa ranskalaisen joukon noin 160 henkilön suomalaisella yksiköllä. Ajallisesti nopeatempoinen perustamisprosessi, Ranskan ja Suomen uusi bilateraalinen yhteistyösuhde, Puolustusvoimien rakenneuudistus sekä organisaation päivittynyt johtamisen ja ohjauksen toimintamalli aiheuttivat organisaation johtamiseen kompleksisuutta.
Tutkimus asemoituu johtamis-, tietojärjestelmä-, organisaatio- ja kompleksisuustieteiden saumaan ja avaa uuden tutkimuksellisen keskustelun julkishallinnollisen viranomaistoimijan johtamisesta. Tutkimuksen teoreettisen kehyksen muodostavat New Public Management (NPM) -ideologian mukaiset Puolustusvoimien johtamistyökalut, joista tulos- ja prosessijohtamisen mallia verrataan empiirisen tapauskuvauksen malliin kuvionsovituksen keinoin. Mallissa huomioidaan myös organisaatioteorioiden vaikuttavuus johtamisen historialliseen kehitykseen.
Tutkimus osoittaa, että perinteinen ja hierarkkisesti organisoitu Puolustusvoimien linjaorganisaatio kykenee vastaamaan muuttuneen tilanteen vaatimuksiin hyödyntämällä verkostomaisia rakenteita ja johtamisen foorumeita muodollisen työn ja päätöksenteon ohella. Organisaatio soveltaa prosessijohtamisen geneerisiä hyötyjä prosessiohjauksen kautta, joka näyttäytyy sovellettuna prosessijohtamisena. Prosessiohjaukseksi verhoiltu sovellettu prosessijohtaminen kykenee osin hyödyntämään organisaation olemassa olevia johtamisen ja ohjauksen järjestelmiä sekä rationalisoimaan organisaation sisäistä työtä.
Vastaväittäjänä toimivat professori Marjo-Riitta Diehl (Aalto-yliopisto) sekä professori Tommi Koivula (Maanpuolustuskorkeakoulu). Kustoksena toimii professori Jukka Heikkilä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on tietojärjestelmätiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9763-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sotilaallinen kriisinhallinta on osa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa, jolla Suomi toteuttaa osaltaan aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Puolustusvoimat vastaa lakisääteisten tehtäviensä kautta sotilaallisen kriisinhallinnan käytännön toteutuksesta. Tutkimuksessa tarkastellaan Puolustusvoimien johtamistoimintaa hallinnollisen management-johtamisen näkökulmasta: millainen on sotilaallisen kriisinhallintaoperaation perustamisen elinkaari; miten organisaation toimintatavat ja normisto ohjaavat perustamisprosessia ja miten prosessityö ja organisaation toiminnanohjaus vaikuttavat perustamisprosessin johtamiseen.
Ranskassa vuonna 2015 tapahtuneet terrori-iskut aiheuttivat kollektiivisen avunpyynnön Euroopan unionin jäsenmaille, johon Suomi vastasi myöntävästi. Suomi päätti tukea Ranskaa ja korvata UNIFIL-operaatiossa ranskalaisen joukon noin 160 henkilön suomalaisella yksiköllä. Ajallisesti nopeatempoinen perustamisprosessi, Ranskan ja Suomen uusi bilateraalinen yhteistyösuhde, Puolustusvoimien rakenneuudistus sekä organisaation päivittynyt johtamisen ja ohjauksen toimintamalli aiheuttivat organisaation johtamiseen kompleksisuutta.
Tutkimus asemoituu johtamis-, tietojärjestelmä-, organisaatio- ja kompleksisuustieteiden saumaan ja avaa uuden tutkimuksellisen keskustelun julkishallinnollisen viranomaistoimijan johtamisesta. Tutkimuksen teoreettisen kehyksen muodostavat New Public Management (NPM) -ideologian mukaiset Puolustusvoimien johtamistyökalut, joista tulos- ja prosessijohtamisen mallia verrataan empiirisen tapauskuvauksen malliin kuvionsovituksen keinoin. Mallissa huomioidaan myös organisaatioteorioiden vaikuttavuus johtamisen historialliseen kehitykseen.
Tutkimus osoittaa, että perinteinen ja hierarkkisesti organisoitu Puolustusvoimien linjaorganisaatio kykenee vastaamaan muuttuneen tilanteen vaatimuksiin hyödyntämällä verkostomaisia rakenteita ja johtamisen foorumeita muodollisen työn ja päätöksenteon ohella. Organisaatio soveltaa prosessijohtamisen geneerisiä hyötyjä prosessiohjauksen kautta, joka näyttäytyy sovellettuna prosessijohtamisena. Prosessiohjaukseksi verhoiltu sovellettu prosessijohtaminen kykenee osin hyödyntämään organisaation olemassa olevia johtamisen ja ohjauksen järjestelmiä sekä rationalisoimaan organisaation sisäistä työtä.
Viestintä