Väitös (terveystaloustiede): KTM Riina Hiltunen
Aika
11.10.2024 klo 12.00 - 16.00
KTM Riina Hiltunen esittää väitöskirjansa ”Tutkimuksia yksityisen terveysmarkkinan kilpailusta” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.10.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Lähitapiola-luentosali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/dd1e08ec-c7b2-4df6-8cce-5f6c309e6f08/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Eila Kankaanpää (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Mika Kortelainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on terveystaloustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9860-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjani sai alkunsa aikana, jolloin Suomen yksityiset terveysmarkkinat keskittyivät voimakkaasti alan yrityskauppojen vuoksi. Huolena oli, että alan yritykset seuraavat muilta aloilta tuttua logiikkaa ja nostavat hintojaan saavutetun monopolivoiman turvin. Suomen terveysmarkkinoiden kilpailua ei ollut kuitenkaan tutkittu juuri lainkaan. Yritysrakenteen keskittymisen alueellisia ja palvelualoittaisia vaikutuksia ei tunnettu, saati sen vaikutuksia hintoihin. Lisäksi oli epäselvää, miten kansalaisille tarjottu hintavertailutieto tai Kelan maksama korvaus markkinoiden toimintaan vaikuttavat. Väitöskirjani pyrkii valottamaan erityisesti näitä näkökulmia kotimaisten terveysmarkkinoiden kilpailussa.
Väitöskirjassani havaitsin, että markkinarakenne vaihteli huomattavasti eri alueilla ja erikoisaloilla, ja se oli myös odotetusti keskittynyt tarkasteluaikana vuosina 2008–2012. Monopoliasema oli vuonna 2012 tavallinen kaupunkialueiden ulkopuolella. Palvelut olivat kuitenkin paikallisesti saatavilla valtaosalle kansalaisista.
Ikääntyneiden yleislääkäripalveluissa hinnat olivat korkeammat markkinoilla, joilla kilpailun paine oli vähäisempi. Lääkärin voitontavoittelun motiivit sekä laatutekijät, kuten laaja palveluvalikoima, nostivat myös hintaa. Lääkärin työpaikalla oli myös keskeinen merkitys, sillä se selitti yli puolet hintavaihtelusta.
Palveluntuottajien hintatietojen julkaisu puolestaan laski hintoja magneettikuvauksissa lähes 11%, ja hinnat laskivat enemmän keskittyneemmillä markkinoilla. Kuntien keskihintojen julkaisu ei sen sijaan laskenut hintoja. Hintojen julkaisulla onkin mahdollista edistää alan hintakilpailua, kunhan julkaistu tieto aidosti helpottaa tuottajien vertailua.
Kela-korvausten vaikutus alan palvelukysyntään todettiin puolestaan vähäiseksi. Korvattavuuskriteereillä oli markkinoiden uudistumista hidastavia ohjausvaikutuksia, ja näitä suositeltiin kehitettävän tukemaan markkinoiden toivottua kehitystä.
Tutkimukseni tulokset syventävät ymmärrystä Suomen yksityisen terveyspalvelualan kilpailusta. Tietoa voidaan hyödyntää alan kilpailun edistämisessä, kustannusten kasvun hillinnässä ja markkinoiden ohjaamisessa kohti vaikuttavuutta, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/dd1e08ec-c7b2-4df6-8cce-5f6c309e6f08/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Eila Kankaanpää (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Mika Kortelainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on terveystaloustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9860-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjani sai alkunsa aikana, jolloin Suomen yksityiset terveysmarkkinat keskittyivät voimakkaasti alan yrityskauppojen vuoksi. Huolena oli, että alan yritykset seuraavat muilta aloilta tuttua logiikkaa ja nostavat hintojaan saavutetun monopolivoiman turvin. Suomen terveysmarkkinoiden kilpailua ei ollut kuitenkaan tutkittu juuri lainkaan. Yritysrakenteen keskittymisen alueellisia ja palvelualoittaisia vaikutuksia ei tunnettu, saati sen vaikutuksia hintoihin. Lisäksi oli epäselvää, miten kansalaisille tarjottu hintavertailutieto tai Kelan maksama korvaus markkinoiden toimintaan vaikuttavat. Väitöskirjani pyrkii valottamaan erityisesti näitä näkökulmia kotimaisten terveysmarkkinoiden kilpailussa.
Väitöskirjassani havaitsin, että markkinarakenne vaihteli huomattavasti eri alueilla ja erikoisaloilla, ja se oli myös odotetusti keskittynyt tarkasteluaikana vuosina 2008–2012. Monopoliasema oli vuonna 2012 tavallinen kaupunkialueiden ulkopuolella. Palvelut olivat kuitenkin paikallisesti saatavilla valtaosalle kansalaisista.
Ikääntyneiden yleislääkäripalveluissa hinnat olivat korkeammat markkinoilla, joilla kilpailun paine oli vähäisempi. Lääkärin voitontavoittelun motiivit sekä laatutekijät, kuten laaja palveluvalikoima, nostivat myös hintaa. Lääkärin työpaikalla oli myös keskeinen merkitys, sillä se selitti yli puolet hintavaihtelusta.
Palveluntuottajien hintatietojen julkaisu puolestaan laski hintoja magneettikuvauksissa lähes 11%, ja hinnat laskivat enemmän keskittyneemmillä markkinoilla. Kuntien keskihintojen julkaisu ei sen sijaan laskenut hintoja. Hintojen julkaisulla onkin mahdollista edistää alan hintakilpailua, kunhan julkaistu tieto aidosti helpottaa tuottajien vertailua.
Kela-korvausten vaikutus alan palvelukysyntään todettiin puolestaan vähäiseksi. Korvattavuuskriteereillä oli markkinoiden uudistumista hidastavia ohjausvaikutuksia, ja näitä suositeltiin kehitettävän tukemaan markkinoiden toivottua kehitystä.
Tutkimukseni tulokset syventävät ymmärrystä Suomen yksityisen terveyspalvelualan kilpailusta. Tietoa voidaan hyödyntää alan kilpailun edistämisessä, kustannusten kasvun hillinnässä ja markkinoiden ohjaamisessa kohti vaikuttavuutta, mikä hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Viestintä