Väitös (taloustiede): VTM Jeremias Nieminen
Aika
12.4.2024 klo 12.15 - 16.15
VTM Jeremias Nieminen esittää väitöskirjansa ”Essays on Public Policy and Political Economy” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.04.2024 klo 12.15 (Turun kauppakorkeakoulu, Lähitapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63822281236 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Peter Matthews (Middlebury College, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Janne Tukiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on taloustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/176627
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirja tutkii julkisen politiikan vaikuttavuutta sekä poliitikkojen käyttäytymistä, hyödyntäen empiirisen taloustieteen menetelmiä sekä monenlaisia rekisteri-, kysely- ja tekstiaineistoja. Kahdessa ensimmäisessä osatutkimuksessa paino on politiikkatoimien vaikutusarvioinnissa rekisteriaineistoja hyödyntäen. Kahdessa jälkimmäisessä esseessä hyödynnetään pääasiassa tekstipohjaisia aineistoja, joita analysoidaan tilastollisia menetelmiä käyttäen.
Ensimmäisessä väitöskirjan esseessä tutkitaan työvoimapalveluiden alueellistamisen vaikutuksia. Työllisyysvaikutuksia ei havaita, mutta aktivointitoimet lisääntyivät. Lisäksi kunnat siirsivät kustannuksiaan valtiolle. Toisessa esseessä tutkitaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa, ja havaitaan, että saatavuusharkinnan poikkeukset vähentävät palkkoja ansiojaon alaosassa, kun taas useimmissa ammateissa vaikutusta ei löydy. Kolmannessa esseessä tutkitaan median vaikutuksia kansanedustajien käyttäytymiseen ja havaitaan, että televisiokameroiden läsnäolo eduskunnassa ei vaikuttanut oikeisto-vasemmisto-polarisaatioon, mutta lisäsi hallitus-oppositio-eroja sekä kansanedustajien paikallaoloa. Neljännessä esseessä kuvaillaan puolueiden sisäisiä eri ryhmien välisiä eroja parlamentissa pidetyissä puheissa ja havaitaan, että taustamuuttujista voimakkaimmin parlamentin puheita ennustavat sukupuoli ja koulutus.
Tutkimuksen ensimmäisessä artikkelissa tutkitut työllisyyden kuntakokeilut ovat olleet pinnalla nyt, kun työvoimapalvelut siirtyvät kokonaan kuntiin. Tutkimus tuo myös merkittävää uutta tieteellistä tietoa, sillä tutkimusta aiheesta on vähän. Myös toisen osatutkimuksen aihe, ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, on alitutkittu aihe, joka kuitenkin on yksi kotimaisen poliittisen keskustelun vakioaiheista työperäisestä maahanmuutosta puhuttaessa. Kolmas ja neljäs artikkeli lisäävät ymmärrystä poliittisista eroista eri ryhmien välillä Suomessa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63822281236 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Peter Matthews (Middlebury College, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Janne Tukiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on taloustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/176627
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirja tutkii julkisen politiikan vaikuttavuutta sekä poliitikkojen käyttäytymistä, hyödyntäen empiirisen taloustieteen menetelmiä sekä monenlaisia rekisteri-, kysely- ja tekstiaineistoja. Kahdessa ensimmäisessä osatutkimuksessa paino on politiikkatoimien vaikutusarvioinnissa rekisteriaineistoja hyödyntäen. Kahdessa jälkimmäisessä esseessä hyödynnetään pääasiassa tekstipohjaisia aineistoja, joita analysoidaan tilastollisia menetelmiä käyttäen.
Ensimmäisessä väitöskirjan esseessä tutkitaan työvoimapalveluiden alueellistamisen vaikutuksia. Työllisyysvaikutuksia ei havaita, mutta aktivointitoimet lisääntyivät. Lisäksi kunnat siirsivät kustannuksiaan valtiolle. Toisessa esseessä tutkitaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa, ja havaitaan, että saatavuusharkinnan poikkeukset vähentävät palkkoja ansiojaon alaosassa, kun taas useimmissa ammateissa vaikutusta ei löydy. Kolmannessa esseessä tutkitaan median vaikutuksia kansanedustajien käyttäytymiseen ja havaitaan, että televisiokameroiden läsnäolo eduskunnassa ei vaikuttanut oikeisto-vasemmisto-polarisaatioon, mutta lisäsi hallitus-oppositio-eroja sekä kansanedustajien paikallaoloa. Neljännessä esseessä kuvaillaan puolueiden sisäisiä eri ryhmien välisiä eroja parlamentissa pidetyissä puheissa ja havaitaan, että taustamuuttujista voimakkaimmin parlamentin puheita ennustavat sukupuoli ja koulutus.
Tutkimuksen ensimmäisessä artikkelissa tutkitut työllisyyden kuntakokeilut ovat olleet pinnalla nyt, kun työvoimapalvelut siirtyvät kokonaan kuntiin. Tutkimus tuo myös merkittävää uutta tieteellistä tietoa, sillä tutkimusta aiheesta on vähän. Myös toisen osatutkimuksen aihe, ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta, on alitutkittu aihe, joka kuitenkin on yksi kotimaisen poliittisen keskustelun vakioaiheista työperäisestä maahanmuutosta puhuttaessa. Kolmas ja neljäs artikkeli lisäävät ymmärrystä poliittisista eroista eri ryhmien välillä Suomessa.
Viestintä