Väitös (taloussosiologia): VTM Jukka Sivonen
Aika
6.10.2023 klo 12.00 - 16.00
VTM Jukka Sivonen esittää väitöskirjansa ”Public attitudes on climate policy instruments: A comparative perspective in Europe” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.10.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub1-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Jokinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Räsänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloussosiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9416-8
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin asenteita erilaisia ilmastopoliittisia toimia, kuten hiiliveroa, kohtaan Suomessa ja laajemmin Euroopassa sekä kyseisiin asenteisiin yhteydessä olevia taustatekijöitä. 2016–2017 kerätyn eurooppalaisen väestökyselyaineiston perusteella keskeinen hiiliveron kannatukseen liittyvä maatason tekijä oli luottamus poliittisiin instituutioihin. Korkean poliittisen luottamuksen maissa, joihin Pohjoismaat lukeutuvat, hiiliveron kannatus oli muuhun Eurooppaan nähden korkeaa. Korkeaa luottamusta on selitetty muun muassa pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin liitetyillä verraten universaaleilla hyvinvointipalveluilla ja vähäisellä korruptiolla. Kuitenkaan muiden tutkittujen ilmastotoimien kannatuksessa Pohjoismaat eivät erottuneet vastaavalla tavalla.
Myös yksilötasolla poliittinen luottamus oli selvästi yhteydessä hiiliveron kannatukseen. Tulos päti lähes kaikissa tutkituissa Euroopan maissa. Sen sijaan luottamuksella muihin ihmisiin ei havaittu yhtä selkeää yhteyttä hiiliveroasenteiden kanssa maiden välisessä tarkastelussa. Vasemmistosuuntautuneisuus oli yhteydessä hiiliveron tukemiseen yleisemmin Länsi-Euroopan kuin Itä-Euroopan maissa.
Pohjoismaissa hiiliveron kannatus kytkeytyi vahvemmin puoluevalintaan kuin ammattiasemaan. Erityisesti vihreiden ja vasemmiston kannattajat tukivat hiiliveroa, kun taas populistisen oikeiston keskuudessa kannatus oli matalinta.
Suomesta vuonna 2019 kerätyn väestökyselytutkimusaineiston perusteella kaupunki- ja maaseudun välinen jaottelu ei ollut erityisen merkittävä vedenjakaja ilmastopoliittisissa asenteissa. Kuitenkin tiettyjen maaseudun elinkeinoihin läheisemmin liittyvien ilmastotoimien kannatus oli vähäisempää kaupunkiseutujen ulkopuolella.
Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Jokinen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Räsänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloussosiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9416-8
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin asenteita erilaisia ilmastopoliittisia toimia, kuten hiiliveroa, kohtaan Suomessa ja laajemmin Euroopassa sekä kyseisiin asenteisiin yhteydessä olevia taustatekijöitä. 2016–2017 kerätyn eurooppalaisen väestökyselyaineiston perusteella keskeinen hiiliveron kannatukseen liittyvä maatason tekijä oli luottamus poliittisiin instituutioihin. Korkean poliittisen luottamuksen maissa, joihin Pohjoismaat lukeutuvat, hiiliveron kannatus oli muuhun Eurooppaan nähden korkeaa. Korkeaa luottamusta on selitetty muun muassa pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin liitetyillä verraten universaaleilla hyvinvointipalveluilla ja vähäisellä korruptiolla. Kuitenkaan muiden tutkittujen ilmastotoimien kannatuksessa Pohjoismaat eivät erottuneet vastaavalla tavalla.
Myös yksilötasolla poliittinen luottamus oli selvästi yhteydessä hiiliveron kannatukseen. Tulos päti lähes kaikissa tutkituissa Euroopan maissa. Sen sijaan luottamuksella muihin ihmisiin ei havaittu yhtä selkeää yhteyttä hiiliveroasenteiden kanssa maiden välisessä tarkastelussa. Vasemmistosuuntautuneisuus oli yhteydessä hiiliveron tukemiseen yleisemmin Länsi-Euroopan kuin Itä-Euroopan maissa.
Pohjoismaissa hiiliveron kannatus kytkeytyi vahvemmin puoluevalintaan kuin ammattiasemaan. Erityisesti vihreiden ja vasemmiston kannattajat tukivat hiiliveroa, kun taas populistisen oikeiston keskuudessa kannatus oli matalinta.
Suomesta vuonna 2019 kerätyn väestökyselytutkimusaineiston perusteella kaupunki- ja maaseudun välinen jaottelu ei ollut erityisen merkittävä vedenjakaja ilmastopoliittisissa asenteissa. Kuitenkin tiettyjen maaseudun elinkeinoihin läheisemmin liittyvien ilmastotoimien kannatus oli vähäisempää kaupunkiseutujen ulkopuolella.
Viestintä