Väitös (taloussosiologia): VTM Eetu Marttila
Aika
2.11.2024 klo 12.00 - 16.00
VTM Eetu Marttila esittää väitöskirjansa ”Compulsion for Connection: Exploring Problematic Social Media Use” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 02.11.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Sakari Taipale (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Räsänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloussosiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9910-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Viime vuosina on keskusteltu paljon sosiaalisen median negatiivisista vaikutuksista. Sosiaalisen median ongelmakäytöllä viitataan käyttöön, joka on pakonomaista, hallitsematonta ja haitaksi itselle. Siitä, miksi jotkut ihmiset päätyvät ongelmakäyttäjiksi sekä siitä, millaisia vaikutuksia ongelmakäytöllä on, tiedetään edelleen verrattain vähän.
Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli ymmärtää sosiaalisen median ongelmakäyttöä ennustavia sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä sekä ongelmakäytön seurauksia. Väitöstyö perustuu vuosina 2017–2023 kerättyihin pitkittäistutkimuksiin. Kyselyissä seurattiin 18–78-vuotiaiden suomalaisten ongelmakäytössä, yksinäisyydessä, samanmielisiin sosiaalisen median verkostoihin kuulumisessa, koetussa elämänlaadussa ja verkkorikosten uhriksi joutumisessa ajan mittaan tapahtuvia muutoksia.
Osatutkimusten tulokset osoittivat, että ongelmakäyttö ennustaa koetun hyvinvoinnin heikkenemistä. Lisäksi havaittiin, että kasvanut ongelmakäyttö voi lisätä yksinäisyyttä, joka sitten heijastuu heikentyneeseen hyvinvointiin. Ongelmakäyttö lisäsi myös riskiä joutua verkkorikollisuuden uhriksi. Riskin kasvua selitti etenkin poliittinen aktiivisuus sosiaalisessa mediassa.
Tulokset osoittivat myös, että samanmielisiin sosiaalisen median yhteisöihin kuuluminen lisäsi ongelmakäyttöä. Tätä vaikutusta selitti se, miten kovasti yksilö pyrki antamaan itsestään positiivisen vaikutelman sosiaalisessa mediassa. Yksinäisyyden ja ongelmakäytön välillä löydettiin vastavuoroinen yhteys, sillä yksinäisyys lisäsi ongelmakäyttöä, mutta myös ongelmakäyttö voimisti yksinäisyyden kokemusta.
Sosiaalinen media mahdollistaa yhteisöihin kuulumisen ja yhteyden muihin ihmisiin. Yksinäisyys saattaa ajaa yksilöt tavoittelemaan tätä yhteyttä pakonomaisesti ja johtaa ongelmakäyttöön. Toisaalta myös voimakas tunne samanmielisiin sosiaalisen median verkostoihin kuulumisesta voi lisätä ongelmakäyttöä. Nämä tarpeet selittävät osin myös ongelmakäytön negatiivisia seurauksia.
Vastaväittäjänä toimii professori Sakari Taipale (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Räsänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloussosiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9910-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Viime vuosina on keskusteltu paljon sosiaalisen median negatiivisista vaikutuksista. Sosiaalisen median ongelmakäytöllä viitataan käyttöön, joka on pakonomaista, hallitsematonta ja haitaksi itselle. Siitä, miksi jotkut ihmiset päätyvät ongelmakäyttäjiksi sekä siitä, millaisia vaikutuksia ongelmakäytöllä on, tiedetään edelleen verrattain vähän.
Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli ymmärtää sosiaalisen median ongelmakäyttöä ennustavia sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä sekä ongelmakäytön seurauksia. Väitöstyö perustuu vuosina 2017–2023 kerättyihin pitkittäistutkimuksiin. Kyselyissä seurattiin 18–78-vuotiaiden suomalaisten ongelmakäytössä, yksinäisyydessä, samanmielisiin sosiaalisen median verkostoihin kuulumisessa, koetussa elämänlaadussa ja verkkorikosten uhriksi joutumisessa ajan mittaan tapahtuvia muutoksia.
Osatutkimusten tulokset osoittivat, että ongelmakäyttö ennustaa koetun hyvinvoinnin heikkenemistä. Lisäksi havaittiin, että kasvanut ongelmakäyttö voi lisätä yksinäisyyttä, joka sitten heijastuu heikentyneeseen hyvinvointiin. Ongelmakäyttö lisäsi myös riskiä joutua verkkorikollisuuden uhriksi. Riskin kasvua selitti etenkin poliittinen aktiivisuus sosiaalisessa mediassa.
Tulokset osoittivat myös, että samanmielisiin sosiaalisen median yhteisöihin kuuluminen lisäsi ongelmakäyttöä. Tätä vaikutusta selitti se, miten kovasti yksilö pyrki antamaan itsestään positiivisen vaikutelman sosiaalisessa mediassa. Yksinäisyyden ja ongelmakäytön välillä löydettiin vastavuoroinen yhteys, sillä yksinäisyys lisäsi ongelmakäyttöä, mutta myös ongelmakäyttö voimisti yksinäisyyden kokemusta.
Sosiaalinen media mahdollistaa yhteisöihin kuulumisen ja yhteyden muihin ihmisiin. Yksinäisyys saattaa ajaa yksilöt tavoittelemaan tätä yhteyttä pakonomaisesti ja johtaa ongelmakäyttöön. Toisaalta myös voimakas tunne samanmielisiin sosiaalisen median verkostoihin kuulumisesta voi lisätä ongelmakäyttöä. Nämä tarpeet selittävät osin myös ongelmakäytön negatiivisia seurauksia.
Viestintä