Väitös (taloussosiologia): FM Pasi Pohjolainen
Aika
7.6.2024 klo 12.00 - 16.00
FM Pasi Pohjolainen esittää väitöskirjansa ”Consumer perceptions on meat consumption and the potential for reduction in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 07.06.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Annukka Vainio (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Räsänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloussosiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/177251
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Runsas lihankulutus Suomessa ja muissa vauraissa maissa on muodostunut globaalisti monialaiseksi kestävyyshaasteeksi, jonka ratkaisuksi on esitetty selkeää kulutustason laskua nykyisestä. Viime vuosina kasvisruokien yhteiskunnallinen asema ja näkyvyys on vahvistunut samalla kun lihan kokonaiskulutuksen kasvu vauraissa maissa on alkanut hidastua. Toisaalta lihankulutus ei kuitenkaan ole kääntynyt myöskään selvästi laskuun.
Tämä väitöskirja keskittyy kuluttajien käsityksiin lihankulutuksesta ja sen vähentämisen mahdollisuuksista Suomessa 2010-luvun alussa, jolloin uudenlaisia tulokulmia ja kehystyksiä kasvipohjaisiin ruokiin voidaan nähdä alkaneen syntyä. Työ tarkastelee, mitä esteitä, mahdollisuuksia ja polkuja kuluttajilla on lihankulutuksen vähentämisen suhteen, ja minkälaiset yhteiskunnalliset tekijät osaltaan määrittävät näitä kysymyksiä. Yksityiskohtaisia tutkimusintressejä ovat, miten kuluttajat näkevät lihan ympäristökysymyksenä, minkälaiset väestölliset tekijät kytkeytyvät erilaisiin käsityksiin lihasta ja lihankulutuksen vähentämisestä, sekä miten näitä teemoja hahmotetaan, politisoidaan ja koetellaan kuluttajien arjessa. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan näitä ilmiöitä eri tutkimusotteilla kolmen tutkimusartikkelin kautta.
Tutkimusartikkelien keskeisimmät havainnot voidaan tiivistää seuraavasti: ensimmäinen tutkimusartikkeli ehdottaa, että vaikka kuluttajien yleinen tietoisuus lihankulutuksen ympäristökuormituksesta on kohtalaista tai vähäistä, neutraalit vastaukset olivat aineistossa kuitenkin kaikkein yleisimpiä, minkä lisäksi kuluttajaryhmäkohtainen tarkastelun pohjalta ilmiöön vaikuttaisi liittyvän useita erilaisia lähestymistapoja. Tarkasteltaessa lihankulutuksen vähentämisen esteitä yleisemmin toisessa tutkimusartikkelissa tulokset viittaavat johtopäätökseen, jossa tällainen estevaikutus voidaan nähdä monitahoisena käsitteenä, jota myös määrittävät erilaiset väestölliset tekijät ja arvoulottuvuudet. Kolmannessa tutkimusartikkelissa käsitellyn sosiaalisen median lihanvähentämiskampanjan ja siihen liittyvien osallistujien omakohtaisten kokemusten läpikäynnin kautta kampanja näyttäytyi yleisesti onnistuneena lihankulutuksen vähentämiskokeilujen edistäjänä osallistujien kampanjan alussa kokemista epävarmuuksista huolimatta. Kampanjan osallistujien keskustelun ja toiminnan painopiste asettui myös selkeän poliittisuuden sijaan arkielämän kontekstiin.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, kuinka lihantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutusten arvioinnin taustalla vaikuttavien haasteiden yhdistyessä kulutuksen monimerkityksellisiin valintatekijöihin syntyy kokonaisuus, jota ei välttämättä ole yksioikoisesti mahdollista suunnata kestävämmälle uralle vallitsevasta tilanteesta. Nämä tekijät ovat myös monella tapaa sosio-kulttuurisesti jäsentyneitä, jolloin esimerkiksi yksittäiset poliittiset ohjauskeinot asiantilan muuttamiseksi saattavat olla vaikutuksiltaan rajallisia. Kuluttajapositioiden moninaisuuden voidaan kuitenkin nähdä asettavan paitsi haasteita myös mahdollisuuksia erilaisille poliittisille ohjaiskeinoille, jotka koettaisiin sekä hyväksyttäviksi että vaikuttaviksi.
Vastaväittäjänä toimii professori Annukka Vainio (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Räsänen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloussosiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/177251
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Runsas lihankulutus Suomessa ja muissa vauraissa maissa on muodostunut globaalisti monialaiseksi kestävyyshaasteeksi, jonka ratkaisuksi on esitetty selkeää kulutustason laskua nykyisestä. Viime vuosina kasvisruokien yhteiskunnallinen asema ja näkyvyys on vahvistunut samalla kun lihan kokonaiskulutuksen kasvu vauraissa maissa on alkanut hidastua. Toisaalta lihankulutus ei kuitenkaan ole kääntynyt myöskään selvästi laskuun.
Tämä väitöskirja keskittyy kuluttajien käsityksiin lihankulutuksesta ja sen vähentämisen mahdollisuuksista Suomessa 2010-luvun alussa, jolloin uudenlaisia tulokulmia ja kehystyksiä kasvipohjaisiin ruokiin voidaan nähdä alkaneen syntyä. Työ tarkastelee, mitä esteitä, mahdollisuuksia ja polkuja kuluttajilla on lihankulutuksen vähentämisen suhteen, ja minkälaiset yhteiskunnalliset tekijät osaltaan määrittävät näitä kysymyksiä. Yksityiskohtaisia tutkimusintressejä ovat, miten kuluttajat näkevät lihan ympäristökysymyksenä, minkälaiset väestölliset tekijät kytkeytyvät erilaisiin käsityksiin lihasta ja lihankulutuksen vähentämisestä, sekä miten näitä teemoja hahmotetaan, politisoidaan ja koetellaan kuluttajien arjessa. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan näitä ilmiöitä eri tutkimusotteilla kolmen tutkimusartikkelin kautta.
Tutkimusartikkelien keskeisimmät havainnot voidaan tiivistää seuraavasti: ensimmäinen tutkimusartikkeli ehdottaa, että vaikka kuluttajien yleinen tietoisuus lihankulutuksen ympäristökuormituksesta on kohtalaista tai vähäistä, neutraalit vastaukset olivat aineistossa kuitenkin kaikkein yleisimpiä, minkä lisäksi kuluttajaryhmäkohtainen tarkastelun pohjalta ilmiöön vaikuttaisi liittyvän useita erilaisia lähestymistapoja. Tarkasteltaessa lihankulutuksen vähentämisen esteitä yleisemmin toisessa tutkimusartikkelissa tulokset viittaavat johtopäätökseen, jossa tällainen estevaikutus voidaan nähdä monitahoisena käsitteenä, jota myös määrittävät erilaiset väestölliset tekijät ja arvoulottuvuudet. Kolmannessa tutkimusartikkelissa käsitellyn sosiaalisen median lihanvähentämiskampanjan ja siihen liittyvien osallistujien omakohtaisten kokemusten läpikäynnin kautta kampanja näyttäytyi yleisesti onnistuneena lihankulutuksen vähentämiskokeilujen edistäjänä osallistujien kampanjan alussa kokemista epävarmuuksista huolimatta. Kampanjan osallistujien keskustelun ja toiminnan painopiste asettui myös selkeän poliittisuuden sijaan arkielämän kontekstiin.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, kuinka lihantuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutusten arvioinnin taustalla vaikuttavien haasteiden yhdistyessä kulutuksen monimerkityksellisiin valintatekijöihin syntyy kokonaisuus, jota ei välttämättä ole yksioikoisesti mahdollista suunnata kestävämmälle uralle vallitsevasta tilanteesta. Nämä tekijät ovat myös monella tapaa sosio-kulttuurisesti jäsentyneitä, jolloin esimerkiksi yksittäiset poliittiset ohjauskeinot asiantilan muuttamiseksi saattavat olla vaikutuksiltaan rajallisia. Kuluttajapositioiden moninaisuuden voidaan kuitenkin nähdä asettavan paitsi haasteita myös mahdollisuuksia erilaisille poliittisille ohjaiskeinoille, jotka koettaisiin sekä hyväksyttäviksi että vaikuttaviksi.
Viestintä