Väitös (taidehistoria): FM Kai Stahl
Aika
7.10.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Kai Stahl esittää väitöskirjansa ”Dualismit marginaaleissa. Naistekijyys ja modernisaatio Natalie Mein 1910–1920-lukujen tuotannossa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 7.10.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-auditorio, Arcanuminkuja 1, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63386127943 (kopioi linkki selaimeen). Meeting ID: 633 8612 7943, salasana: 275263.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Juha-Heikki Tihinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Tutta Palin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taidehistoria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9452-6
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Virolainen Natalie Mei rikastuttaa pienikokoisilla teoksillaan taidehistoriaa
Virolainen kuvataiteilija Natalie Mei (1900–1975) teki vuosisata sitten kansainvälisestikin katsoen harvinaislaatuisia teoksia, jotka heijastavat mielenkiintoisesti aikansa kulttuurin ja sosiaalisen kentän moniulotteisuutta. Kai Stahl tarkastelee taidehistorian alan väitöskirjassaan kansainvälisesti tuntemattomaksi ja kotimaassaankin vähälle huomiolle jääneen taiteilijan varhaista tuotantoa. Pääpaino on Mein teoksissa noin viidentoista vuoden ajalta vuodesta 1917 lähtien.
Natalie Mei teki taitavia tussi- ja lyijykynäpiirroksia, tussi–akvarelli-töitä sekä akvarelleja, usein pienessä formaatissa. Näissä teoksissaan hän tarttui moniin 1910- ja 1920-luvuilla kiinnostusta herättäneisiin teemoihin. Hänellä tavataan kuitenkin hahmoja ja aiheita, joita nähdään vain harvakseen naisten toteuttamina, kuten feminiininen mies, naisprostituoitu tai jalkapalloilija. Elämänvalinnoillaan Mei edusti itsekin modernia ”uutta naista”.
Stahl sijoittaa syväluotaavissa kuva-analyyseissään Mein teokset Viron ja kansainvälisen taiteen kontekstiin erityisesti 1900-luvun alun sukupuolisidonnaisen taiteilijakäsityksen valossa. Laaja vertailuaineisto osoittaa Mein haastaneen vakiintuneita toimintamalleja ja perinteistä sukupuolijakoa monin eri tavoin.
Stahl hyödyntää moniteoriaista viitekehystä Mein teosten ja hänen taiteilijana toimimisensa analyysissä. Taidehistorian perinteisen ikonografisen tulkinnan rinnalle hän tuo näkökulmia feministisestä taiteen- ja kulttuurintutkimuksesta sekä kulttuurisemiotiikasta. Mein teoksista kumpuavat teemat avaavat tuoreita näkymiä Viron monisyiseen historiaan. Esille nousevat myös naisemansipaatio sekä sukupuolivähemmistöjen ja monikulttuurisuuden läsnäolo Viron modernisoituvassa ja urbanisoituvassa kulttuurissa. Ajan naistoimijuutta ja avantgardistista kuvamaailmaa valottava väitöskirja rikastuttaa myös suomalaista taidehistoriallista tutkimusta lähialueen taiteen tarkalla lähiluvulla.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63386127943 (kopioi linkki selaimeen). Meeting ID: 633 8612 7943, salasana: 275263.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Juha-Heikki Tihinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Tutta Palin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taidehistoria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9452-6
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Virolainen Natalie Mei rikastuttaa pienikokoisilla teoksillaan taidehistoriaa
Virolainen kuvataiteilija Natalie Mei (1900–1975) teki vuosisata sitten kansainvälisestikin katsoen harvinaislaatuisia teoksia, jotka heijastavat mielenkiintoisesti aikansa kulttuurin ja sosiaalisen kentän moniulotteisuutta. Kai Stahl tarkastelee taidehistorian alan väitöskirjassaan kansainvälisesti tuntemattomaksi ja kotimaassaankin vähälle huomiolle jääneen taiteilijan varhaista tuotantoa. Pääpaino on Mein teoksissa noin viidentoista vuoden ajalta vuodesta 1917 lähtien.
Natalie Mei teki taitavia tussi- ja lyijykynäpiirroksia, tussi–akvarelli-töitä sekä akvarelleja, usein pienessä formaatissa. Näissä teoksissaan hän tarttui moniin 1910- ja 1920-luvuilla kiinnostusta herättäneisiin teemoihin. Hänellä tavataan kuitenkin hahmoja ja aiheita, joita nähdään vain harvakseen naisten toteuttamina, kuten feminiininen mies, naisprostituoitu tai jalkapalloilija. Elämänvalinnoillaan Mei edusti itsekin modernia ”uutta naista”.
Stahl sijoittaa syväluotaavissa kuva-analyyseissään Mein teokset Viron ja kansainvälisen taiteen kontekstiin erityisesti 1900-luvun alun sukupuolisidonnaisen taiteilijakäsityksen valossa. Laaja vertailuaineisto osoittaa Mein haastaneen vakiintuneita toimintamalleja ja perinteistä sukupuolijakoa monin eri tavoin.
Stahl hyödyntää moniteoriaista viitekehystä Mein teosten ja hänen taiteilijana toimimisensa analyysissä. Taidehistorian perinteisen ikonografisen tulkinnan rinnalle hän tuo näkökulmia feministisestä taiteen- ja kulttuurintutkimuksesta sekä kulttuurisemiotiikasta. Mein teoksista kumpuavat teemat avaavat tuoreita näkymiä Viron monisyiseen historiaan. Esille nousevat myös naisemansipaatio sekä sukupuolivähemmistöjen ja monikulttuurisuuden läsnäolo Viron modernisoituvassa ja urbanisoituvassa kulttuurissa. Ajan naistoimijuutta ja avantgardistista kuvamaailmaa valottava väitöskirja rikastuttaa myös suomalaista taidehistoriallista tutkimusta lähialueen taiteen tarkalla lähiluvulla.
Viestintä