Väitös (suupatologia ja suuradiologia): HLL Jaana Hurnanen
Aika
18.8.2023 klo 12.00 - 16.00
HLL Jaana Hurnanen esittää väitöskirjansa ”What does tooth enamel tell us of lived lives? A study of the neonatal line and other accentuated lines in human deciduous enamel” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.8.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin-sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/fed32905-d299-4921-ae76-b581276c7d07/public
Vastaväittäjänä toimii professori Antti Sajantila (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jaana Hagström (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on suupatologia ja suuradiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9255-3
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Maitohampaiden kiille voi antaa tietoa lapsen syntymästä, elinolosuhteista ja sairauksista. Maitohampaat alkavat kehittyä kohdussa ja niiden kiilteen muodostus päättyy noin yhden vuoden ikäisenä. Lapsen syntymä on stressitekijä kiillettä muodostaville soluille. Niiden toiminta häiriintyy hetkellisesti ja tuloksena on kiilteen häiriölinja, jota kutsutaan neononataalilinjaksi. Se erottaa ennen syntymää ja sen jälkeen kehittyneen kiilteen. Aikaisempi tutkimus viittaa siihen, että muutkin stressitekijät kuin synnytys, kuten traumat tai rokotukset, saattavat aiheuttaa soluissa toimintahäiriön ja poikkeavan kiilteen muodostumisen, eli häiriölinjan.
Väitöskirjatutkimuksen tavoite oli selvittää synnytyksen ja ensimmäisen ikävuoden aikaisia elämäntapahtumia suhteessa maitohampaiden neonataalilinjaan sekä muihin syntymän jälkeisiin häiriölinjoihin. Todettiin, että pitkäkestoinen alatiesynnytys aiheutti normaalikestoista synnytystä kapeamman neonataalilinjan. Tämä viittaa siihen, että pitkittynyt synnytys olisi niin vahva stressitekijä, että solut lopettaisivat hetkeksi kokonaan toimintansa syntymän hetkellä. Tämä saattaa aiheuttaa linjan rakenteeseen ”porrasmaisen” näkymän. Tämän porrasmaisen rakenteen syntymisen neonataalilinjaan todettiin olevan herkintä maitohammastyypeissä, joissa linja muodostuu maitohampaan korkeuden keskikolmannekseen. Myös muiden häiriölinjojen syntyminen näytti olevan herkempää kiilteen keskikolmanneksen alueelle. Tutkimuksessa todettiin, että korvatulehdukset tai rokotukset eivät säännönmukaisesti aiheuta syntymän jälkeisiä kiilteen häiriölinjoja.
Maitohampaiden kiilteen häiriölinjat antavat tietoa lapsen syntymästä ja elinolosuhteista. Näitä tietoja voidaan käyttää oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa, jossa neonataalilinjasta voidaan arvioida, onko lapsi syntynyt elävänä vai kuolleena. Tutkimukset muista häiriölinjoista voivat kertoa tutkittavan elinolosuhteista tai herkkyydestä sairauksille raskauden aikana ja ensimmäisenä elinvuotena. Häiriölinjojen rakenteeseen ja syntyyn ei kuitenkaan vaikuta pelkästään stressitekijän voimakkuus tai kesto, vaan myös kiillettä muodostavien solujen sijainnista johtuva herkkyys.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/fed32905-d299-4921-ae76-b581276c7d07/public
Vastaväittäjänä toimii professori Antti Sajantila (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jaana Hagström (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on suupatologia ja suuradiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9255-3
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Maitohampaiden kiille voi antaa tietoa lapsen syntymästä, elinolosuhteista ja sairauksista. Maitohampaat alkavat kehittyä kohdussa ja niiden kiilteen muodostus päättyy noin yhden vuoden ikäisenä. Lapsen syntymä on stressitekijä kiillettä muodostaville soluille. Niiden toiminta häiriintyy hetkellisesti ja tuloksena on kiilteen häiriölinja, jota kutsutaan neononataalilinjaksi. Se erottaa ennen syntymää ja sen jälkeen kehittyneen kiilteen. Aikaisempi tutkimus viittaa siihen, että muutkin stressitekijät kuin synnytys, kuten traumat tai rokotukset, saattavat aiheuttaa soluissa toimintahäiriön ja poikkeavan kiilteen muodostumisen, eli häiriölinjan.
Väitöskirjatutkimuksen tavoite oli selvittää synnytyksen ja ensimmäisen ikävuoden aikaisia elämäntapahtumia suhteessa maitohampaiden neonataalilinjaan sekä muihin syntymän jälkeisiin häiriölinjoihin. Todettiin, että pitkäkestoinen alatiesynnytys aiheutti normaalikestoista synnytystä kapeamman neonataalilinjan. Tämä viittaa siihen, että pitkittynyt synnytys olisi niin vahva stressitekijä, että solut lopettaisivat hetkeksi kokonaan toimintansa syntymän hetkellä. Tämä saattaa aiheuttaa linjan rakenteeseen ”porrasmaisen” näkymän. Tämän porrasmaisen rakenteen syntymisen neonataalilinjaan todettiin olevan herkintä maitohammastyypeissä, joissa linja muodostuu maitohampaan korkeuden keskikolmannekseen. Myös muiden häiriölinjojen syntyminen näytti olevan herkempää kiilteen keskikolmanneksen alueelle. Tutkimuksessa todettiin, että korvatulehdukset tai rokotukset eivät säännönmukaisesti aiheuta syntymän jälkeisiä kiilteen häiriölinjoja.
Maitohampaiden kiilteen häiriölinjat antavat tietoa lapsen syntymästä ja elinolosuhteista. Näitä tietoja voidaan käyttää oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa, jossa neonataalilinjasta voidaan arvioida, onko lapsi syntynyt elävänä vai kuolleena. Tutkimukset muista häiriölinjoista voivat kertoa tutkittavan elinolosuhteista tai herkkyydestä sairauksille raskauden aikana ja ensimmäisenä elinvuotena. Häiriölinjojen rakenteeseen ja syntyyn ei kuitenkaan vaikuta pelkästään stressitekijän voimakkuus tai kesto, vaan myös kiillettä muodostavien solujen sijainnista johtuva herkkyys.
Viestintä