Väitös (suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus): FM Mikael Varjo
Aika
17.3.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Mikael Varjo esittää väitöskirjansa ”Nollalla jaettua. Korpustutkimus nollasubjektilauseista suomenkielisessä arkikeskustelussa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.3.2023 klo 12 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/62271473454 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Liina Lindström (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena professori Marja-Liisa Helasvuo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9167-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Mikä yhdistää helsinkiläistä rap-duoa ja maailman suurinta suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktisesti koodattua tietokantaa? Ainakin nollapersoona.
"Nollalla jaettua. Korpustutkimus nollasubjektilauseista suomenkielisessä arkikeskustelussa" on tutkimus suomen kielelle tyypillisestä avoimesta persoonailmauksesta, nollapersoonasta. Nollapersoonalla tarkoitetaan yksikön 3. persoonan sellaista käyttöä, jolla viitataan puhetilanteen puhujaan tai kuulijaan – tai yleistävästi kehen tahansa. Ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, kehen nollapersoona milloinkin viittaa, vaan viittausala rakentuu tyypillisesti käyttökontekstissa. Tutkimus keskittyy nollapersoonaan subjektiasemassa.
Aiempi nollapersoonatutkimus on painottunut laadullisiin havaintoihin nollapersoonan ominaispiirteistä ja rajoituksista, mutta suomenkielisten arkikeskustelujen morfologisesti ja syntaktisesti koodattu Arkisyn-korpus mahdollistaa nollapersoonan tilastollisen tarkastelun laajasta puhekielisestä aineistosta.
Tutkimus yhdistelee määrällistä ja laadullista analyysia ja tuottaa uutta tietoa siitä, millaisia arkikeskustelun nollasubjektilauseet kieliopillisesti ovat ja miten niitä käytetään. Tutkimuksen perusteella nollasubjektilauseita käytetään vuorovaikutuksessa tyypillisesti yhteiseen suunnitteluun, kokemuksien ja toiveiden jakamiseen sekä arvioiden ja kannanottojen esittämiseen.
Tutkimus nojaa käyttöpohjaiseen kielikäsitykseen, jonka mukaan käytön taajuus erottelee kielen yksiköitä. Kielen yksiköiden toistuminen puolestaan vaikuttaa kielijärjestelmään ja vähitellen myös kielioppiin. Tästä näkökulmasta esimerkiksi JVG:n hittibiisin säe "Kyllä täällä tarkenee" on kiinteästi sidoksissa kielijärjestelmäämme: se edustaa kieliopillisilta ja semanttisilta ominaisuuksiltaan evaluatiivista nollasubjektilausetta, jonka avulla tyypillisesti esitetään arvio tai kuvaus puheena olevasta asiasta. Arkisyn-korpuksessa vastaava rakenne esiintyykin lähes samanlaisena muodossa "Kyllä niillä tarkenee".
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/62271473454 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Liina Lindström (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena professori Marja-Liisa Helasvuo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9167-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Mikä yhdistää helsinkiläistä rap-duoa ja maailman suurinta suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktisesti koodattua tietokantaa? Ainakin nollapersoona.
"Nollalla jaettua. Korpustutkimus nollasubjektilauseista suomenkielisessä arkikeskustelussa" on tutkimus suomen kielelle tyypillisestä avoimesta persoonailmauksesta, nollapersoonasta. Nollapersoonalla tarkoitetaan yksikön 3. persoonan sellaista käyttöä, jolla viitataan puhetilanteen puhujaan tai kuulijaan – tai yleistävästi kehen tahansa. Ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, kehen nollapersoona milloinkin viittaa, vaan viittausala rakentuu tyypillisesti käyttökontekstissa. Tutkimus keskittyy nollapersoonaan subjektiasemassa.
Aiempi nollapersoonatutkimus on painottunut laadullisiin havaintoihin nollapersoonan ominaispiirteistä ja rajoituksista, mutta suomenkielisten arkikeskustelujen morfologisesti ja syntaktisesti koodattu Arkisyn-korpus mahdollistaa nollapersoonan tilastollisen tarkastelun laajasta puhekielisestä aineistosta.
Tutkimus yhdistelee määrällistä ja laadullista analyysia ja tuottaa uutta tietoa siitä, millaisia arkikeskustelun nollasubjektilauseet kieliopillisesti ovat ja miten niitä käytetään. Tutkimuksen perusteella nollasubjektilauseita käytetään vuorovaikutuksessa tyypillisesti yhteiseen suunnitteluun, kokemuksien ja toiveiden jakamiseen sekä arvioiden ja kannanottojen esittämiseen.
Tutkimus nojaa käyttöpohjaiseen kielikäsitykseen, jonka mukaan käytön taajuus erottelee kielen yksiköitä. Kielen yksiköiden toistuminen puolestaan vaikuttaa kielijärjestelmään ja vähitellen myös kielioppiin. Tästä näkökulmasta esimerkiksi JVG:n hittibiisin säe "Kyllä täällä tarkenee" on kiinteästi sidoksissa kielijärjestelmäämme: se edustaa kieliopillisilta ja semanttisilta ominaisuuksiltaan evaluatiivista nollasubjektilausetta, jonka avulla tyypillisesti esitetään arvio tai kuvaus puheena olevasta asiasta. Arkisyn-korpuksessa vastaava rakenne esiintyykin lähes samanlaisena muodossa "Kyllä niillä tarkenee".