Väitös (Suomen historia): FM Elsa Hietala
Aika
20.4.2024 klo 12.00 - 16.00
FM Elsa Hietala esittää väitöskirjansa ”Kartanot ja maatalouden muutos Wirzenius-Wegelius-suvun kirjeissä 1850-1910” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 20.04.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-auditorio, Arcanuminkuja 1, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/ca7a729f-a12a-4fb1-9b6e-940d7e846d14/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Antti Räihä (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on Suomen historia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-69213-5-8
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kartanoissa kohdattiin 1800-luvun maatalouden muutos perheen ja suvun voimin
Maatalous on juuri nyt suurten haasteiden edessä ja maatilojen resilienssi on yksi ajankohtaisimmista eurooppalaisista puheenaiheista. Elsa Hietalan väitöskirja Kartanot ja maatalouden muutos Wirzenius-Wegelius-suvun kirjeissä 1850–1910 tarjoaa historiallista perspektiiviä maatalouden kriiseihin ja niistä selviytymiseen.
FM Elsa Hietala on tutkinut Suomen historian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan kahden kartanon maataloutta kirjelähteiden avulla. Kahden suvun kirjeet paljastavat yhteiskunnallisen, teknologisen ja taloudellisen muutoksen takaa maailman, jonka 150 vuotta sitten eläneet ihmiset kokivat. Erosiko kartanoiden maatalous talonpoikien harjoittamasta tai miten ja ketkä maatalouden töitä kartanoissa tekivät, ovat kysymyksiä, joita tutkimuksessa lähestytään mikrohistoriallisen tutkimuksen keinoin.
Maatalouden murroskohdassa viljelijöiden oli mahdotonta varmasti tietää, miten heidän maatilaansa tekemät investoinnit tai työvoiman organisoinnin muutokset tulisivat vaikuttamaan tulevaisuudessa. Epävarmuus heijastui myös tilojen sukupolvenvaihdokseen johtaen kahden esimerkkikartanon tapauksissa erilaisiin lopputuloksiin. Luottamus oli tärkeässä asemassa sekä toimivan kartanotalouden hierarkkisessa järjestelmässä kuin perhe- ja sukuverkoston sisäisissä suhteissakin.
Kartanon työt ja toimijat nostetaan tässä tutkimuksessa esiin henkilökohtaisten kirjeiden avulla. Samalla tavoitetaan aikaisemmin vähemmän tunnettuja puolia työnantajien ja -tekijöiden suhteissa sekä perheiden sisäisessä, sukupuolten välisessä roolijaossa. Esiin nousevat muun muassa kartanoissa vaikuttaneiden emäntien rooli kartanotalouden kehittäjinä. Viljelijät kohtasivat 1800-luvun lopulla suuria haasteita, joista monet olivat seurausta elintarvikkeiden globalisoituvasta kaupasta. Tutkimuksessaan Hietala tarkastelee maatalouden muutosta ja selviytymiskeinoja suurviljelijöiden näkökulmasta.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/ca7a729f-a12a-4fb1-9b6e-940d7e846d14/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Antti Räihä (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Vainio-Korhonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on Suomen historia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-69213-5-8
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kartanoissa kohdattiin 1800-luvun maatalouden muutos perheen ja suvun voimin
Maatalous on juuri nyt suurten haasteiden edessä ja maatilojen resilienssi on yksi ajankohtaisimmista eurooppalaisista puheenaiheista. Elsa Hietalan väitöskirja Kartanot ja maatalouden muutos Wirzenius-Wegelius-suvun kirjeissä 1850–1910 tarjoaa historiallista perspektiiviä maatalouden kriiseihin ja niistä selviytymiseen.
FM Elsa Hietala on tutkinut Suomen historian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan kahden kartanon maataloutta kirjelähteiden avulla. Kahden suvun kirjeet paljastavat yhteiskunnallisen, teknologisen ja taloudellisen muutoksen takaa maailman, jonka 150 vuotta sitten eläneet ihmiset kokivat. Erosiko kartanoiden maatalous talonpoikien harjoittamasta tai miten ja ketkä maatalouden töitä kartanoissa tekivät, ovat kysymyksiä, joita tutkimuksessa lähestytään mikrohistoriallisen tutkimuksen keinoin.
Maatalouden murroskohdassa viljelijöiden oli mahdotonta varmasti tietää, miten heidän maatilaansa tekemät investoinnit tai työvoiman organisoinnin muutokset tulisivat vaikuttamaan tulevaisuudessa. Epävarmuus heijastui myös tilojen sukupolvenvaihdokseen johtaen kahden esimerkkikartanon tapauksissa erilaisiin lopputuloksiin. Luottamus oli tärkeässä asemassa sekä toimivan kartanotalouden hierarkkisessa järjestelmässä kuin perhe- ja sukuverkoston sisäisissä suhteissakin.
Kartanon työt ja toimijat nostetaan tässä tutkimuksessa esiin henkilökohtaisten kirjeiden avulla. Samalla tavoitetaan aikaisemmin vähemmän tunnettuja puolia työnantajien ja -tekijöiden suhteissa sekä perheiden sisäisessä, sukupuolten välisessä roolijaossa. Esiin nousevat muun muassa kartanoissa vaikuttaneiden emäntien rooli kartanotalouden kehittäjinä. Viljelijät kohtasivat 1800-luvun lopulla suuria haasteita, joista monet olivat seurausta elintarvikkeiden globalisoituvasta kaupasta. Tutkimuksessaan Hietala tarkastelee maatalouden muutosta ja selviytymiskeinoja suurviljelijöiden näkökulmasta.
Viestintä