Väitös (sosiologia): VTM Laura Heiskala
Aika
13.12.2024 klo 12.00 - 16.00
VTM Laura Heiskala esittää väitöskirjansa ”Opportunity, Choice, and Barriers: A Register-Based Study on Social Stratification in Higher Education in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 13.12.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1, Assistentinkatu 5, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/866fd751-d981-4a1b-983c-c6a47c3c9527/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Michelle Jackson (Stanfordin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Jani Erola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9962-0 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Perhetaustan yhteys korkeakouluun valikoitumiseen
Väitöskirja tarkastelee laajojen ja laadukkaiden suomalaisten rekisteriaineistojen avulla vanhempien koulutustason yhteyttä lasten korkeakouluttautumiseen.
Tulokset osoittavat, että korkeakoulutettujen perheiden lasten yliedustus korkeakouluissa, ja erityisesti yliopistossa, ei selity pelkästään osaamiseroilla tai sillä, että vain nämä lapset haaveilisivat korkeakouluopinnoista. Tulosten mukaan korkeakoulutuksen duaalimalli, eli jaottelu ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, houkuttelee hyvin koulussa pärjäävät, matalammin koulutettujen perheiden lapset ammattikorkeakouluihin, ja tarjoaa korkeakoulutettujen perheiden huonommin pärjääville lapsille väylän korkeakouluopintoihin. Duaalimalli ylläpitää siis perhetaustaeroja korkeakoulusiirtymässä sekä hyvin että huonosti koulussa pärjäävillä. Tulokset myös osoittavat, että korkeakoulutettujen perheiden lapset jatkavat yliopistoon hakemista hylkäyksistä huolimatta todennäköisemmin kuin muut, mikä osaltaan kasvattaa korkeakoulutettujen perheiden lasten yliedustusta yliopistoissa.
Väitöskirjassa tarkastellaan myös vanhempien monimuotoisten työympäristöjen merkitystä perheiden koulutuspäätöksissä. Väitöskirja osoittaa, että vanhempien työskennellessä työpaikoilla, joissa on työntekijöitä eri koulutustasoryhmistä, perhetaustaerot lasten korkeakouluttautumisessa ovat pienempiä.
Väitöskirjan löydökset lisäävät ymmärrystä siitä, miksi korkeakoulutettujen vanhempien lapset päätyvät muita useammin korkeakouluun ja erityisesti yliopistoon. Väitöskirjan tulosten perusteella voidaan arvioida, että Suomella on vielä tehtävää korkeakoulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvon saavuttamisessa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/866fd751-d981-4a1b-983c-c6a47c3c9527/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Michelle Jackson (Stanfordin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Jani Erola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9962-0 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Perhetaustan yhteys korkeakouluun valikoitumiseen
Väitöskirja tarkastelee laajojen ja laadukkaiden suomalaisten rekisteriaineistojen avulla vanhempien koulutustason yhteyttä lasten korkeakouluttautumiseen.
Tulokset osoittavat, että korkeakoulutettujen perheiden lasten yliedustus korkeakouluissa, ja erityisesti yliopistossa, ei selity pelkästään osaamiseroilla tai sillä, että vain nämä lapset haaveilisivat korkeakouluopinnoista. Tulosten mukaan korkeakoulutuksen duaalimalli, eli jaottelu ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, houkuttelee hyvin koulussa pärjäävät, matalammin koulutettujen perheiden lapset ammattikorkeakouluihin, ja tarjoaa korkeakoulutettujen perheiden huonommin pärjääville lapsille väylän korkeakouluopintoihin. Duaalimalli ylläpitää siis perhetaustaeroja korkeakoulusiirtymässä sekä hyvin että huonosti koulussa pärjäävillä. Tulokset myös osoittavat, että korkeakoulutettujen perheiden lapset jatkavat yliopistoon hakemista hylkäyksistä huolimatta todennäköisemmin kuin muut, mikä osaltaan kasvattaa korkeakoulutettujen perheiden lasten yliedustusta yliopistoissa.
Väitöskirjassa tarkastellaan myös vanhempien monimuotoisten työympäristöjen merkitystä perheiden koulutuspäätöksissä. Väitöskirja osoittaa, että vanhempien työskennellessä työpaikoilla, joissa on työntekijöitä eri koulutustasoryhmistä, perhetaustaerot lasten korkeakouluttautumisessa ovat pienempiä.
Väitöskirjan löydökset lisäävät ymmärrystä siitä, miksi korkeakoulutettujen vanhempien lapset päätyvät muita useammin korkeakouluun ja erityisesti yliopistoon. Väitöskirjan tulosten perusteella voidaan arvioida, että Suomella on vielä tehtävää korkeakoulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvon saavuttamisessa.
Viestintä