Väitös (sosiologia): VTM Antti Kähäri
Aika
26.5.2023 klo 12.00 - 16.00
VTM Antti Kähäri esittää väitöskirjansa ”Long-term changes in the consumption of healthy and unhealthy foods: Exploring the roles of age, birth cohort, socioeconomic status, and gender” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 26.5.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu3-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Mari Niva (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Niemelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9259-1.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kasvisten ja hedelmien syönti on yleistynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Tästä huolimatta suomalaisten ruokatottumukset ovat vielä kaukana suositelluista. Lisäksi ruokatottumusten terveellisyydessä on eroja riippuen esimerkiksi tuloista, koulutuksesta ja sukupuolesta.
Ruokatottumukset vaikuttavat monien kansantautien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja syöpäsairauksien riskiin. Lisäksi ruoan kulutus on yhteydessä kasvihuonepäästöihin.
Väitöstutkimuksessa tutkittiin kasvisten, hedelmien ja marjojen, kalan, sokerituotteiden sekä alkoholittomien juomien kulutuksen muutoksia aikavälillä 1979-2017. Väestöryhmittäisiä eroja tarkasteltiin iän, syntymäkohortin, sosioekonomisen aseman ja sukupuolen kautta.
Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että terveellisen ruoan kulutus on yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä, kun taas sokerituotteiden ja alkoholittomien juomien kulutus on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Ruuhkavuodet ovat kuitenkin yhteydessä terveellisen ruoan kulutuksen notkahdukseen ja sokerituotteiden kulutuksen vahvistumiseen.
Hedelmien ja kalan kulutuksen yleistyminen on ollut huomattavinta suurissa ikäluokissa. Heidän keskuudessa kyseisten elintarvikeryhmien kulutus yleistyi etenkin yli 50 vuoden iässä. Sokerituotteiden ja alkoholittomien juomien kulutusosuudet ovat taas sitä suurempia, mitä nuoremmasta syntymäkohortista on kyse.
Juomat veivät ennen 1950-lukua syntyneillä suuremman osan suurituloisten ruokabudjetista, ja 1950-luvun jälkeen syntyneillä suuremman osan pienituloisempien ruokabudjetista.
Väitöstutkimus havaitsi, että Suomessa korkeampi tulotaso on yhteydessä suurempaan kalan kulutukseen. Lisäksi tulojen yhteys kalan kulutukseen on vahvistunut 2000-luvulla. Erojen kasvu voi selittyä ainakin osittain kalan hinnan nousulla.
Tulosten mukaan kasvisten päivittäinen kulutus on yleistynyt nopeammin naisten kuin miesten keskuudessa, mikä on johtanut sukupuolierojen kasvuun.
Vastaväittäjänä toimii professori Mari Niva (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Niemelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9259-1.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kasvisten ja hedelmien syönti on yleistynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Tästä huolimatta suomalaisten ruokatottumukset ovat vielä kaukana suositelluista. Lisäksi ruokatottumusten terveellisyydessä on eroja riippuen esimerkiksi tuloista, koulutuksesta ja sukupuolesta.
Ruokatottumukset vaikuttavat monien kansantautien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja syöpäsairauksien riskiin. Lisäksi ruoan kulutus on yhteydessä kasvihuonepäästöihin.
Väitöstutkimuksessa tutkittiin kasvisten, hedelmien ja marjojen, kalan, sokerituotteiden sekä alkoholittomien juomien kulutuksen muutoksia aikavälillä 1979-2017. Väestöryhmittäisiä eroja tarkasteltiin iän, syntymäkohortin, sosioekonomisen aseman ja sukupuolen kautta.
Väitöstutkimuksesta käy ilmi, että terveellisen ruoan kulutus on yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä, kun taas sokerituotteiden ja alkoholittomien juomien kulutus on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. Ruuhkavuodet ovat kuitenkin yhteydessä terveellisen ruoan kulutuksen notkahdukseen ja sokerituotteiden kulutuksen vahvistumiseen.
Hedelmien ja kalan kulutuksen yleistyminen on ollut huomattavinta suurissa ikäluokissa. Heidän keskuudessa kyseisten elintarvikeryhmien kulutus yleistyi etenkin yli 50 vuoden iässä. Sokerituotteiden ja alkoholittomien juomien kulutusosuudet ovat taas sitä suurempia, mitä nuoremmasta syntymäkohortista on kyse.
Juomat veivät ennen 1950-lukua syntyneillä suuremman osan suurituloisten ruokabudjetista, ja 1950-luvun jälkeen syntyneillä suuremman osan pienituloisempien ruokabudjetista.
Väitöstutkimus havaitsi, että Suomessa korkeampi tulotaso on yhteydessä suurempaan kalan kulutukseen. Lisäksi tulojen yhteys kalan kulutukseen on vahvistunut 2000-luvulla. Erojen kasvu voi selittyä ainakin osittain kalan hinnan nousulla.
Tulosten mukaan kasvisten päivittäinen kulutus on yleistynyt nopeammin naisten kuin miesten keskuudessa, mikä on johtanut sukupuolierojen kasvuun.
Viestintä