Väitös (sosiologia): VTM Anneli Miettinen
Aika
9.6.2023 klo 12.00 - 16.00
VTM Anneli Miettinen esittää väitöskirjansa ”Socioeconomic resources and family formation among young Finnish adults” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.6.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Elina Einiö (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Marika Jalovaara (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lastensaannin ja yksilöiden sosioekonomisten resurssien välistä yhteyttä ja tässä sukupuolten välillä esiintyviä eroja Suomessa.
Tutkimuksen mukaan hyvä työmarkkina-asema ja tulotason kohoaminen edistivät vanhemmaksi tuloa varsin yhdenmukaisesti sekä naisilla että miehillä. Työttömäksi joutuminen ja siihen liittyvät toimeentulon ongelmat eivät kuitenkaan hidastaneet vanhemmaksi tuloa matalasti koulutetuilla, alle 25-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Sen sijaan 30. ikävuotta lähestyvillä tai sen jo ylittäneillä työttömyys, erityisesti jos se oli pitkäkestoista tai toistuvaa, vähensi selvästi ensimmäisen lapsen saantia. Kun tarkastelu kohdistettiin pariskuntiin, naisen työmarkkina-asemalla näytti jopa olevan hieman voimakkaampi yhteys lastensaantiin kuin miehen asemalla. Tulos viittaa siihen, että Pohjoismaissa sukupuolten tasa-arvoa työelämässä tukevat instituutiot ja normit edistävät lastensaantia.
Sukupuolten tasa-arvo ei kuitenkaan heijastunut lastensaantiin silloin, kun tarkastelun kohteena oli palkaton kotityö. Miesten osallistumisen lisääntyminen kotitöissä ei edistänyt parien lastensaantia, sen sijaan naisten tekemän palkattoman kotityön määrän kasvu vähensi lastensaantia erityisesti kahden ansaitsijan talouksissa.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi perherakenteen yhteyttä äitien ja isien työssäkäyntiin. Yksinhuoltajaäitien ja -isien työllisyysaste on jäänyt selvästi jälkeen pariskuntaperheissä asuvien vanhempien työllisyydestä. Yksinhuoltajuuden keskittyminen entistä selvemmin vähemmän koulutettuihin väestöryhmiin varsinkin äideillä mutta myös isillä selittää osittain yksinhuoltajien matalampaa työllisyysastetta. Työllisyyserot yhden ja kahden huoltajan talouksissa asuvien vanhempien välillä ovat erityisen suuria perusasteen tai keskiasteen koulutuksen saaneiden kohdalla. Koulutuserojen merkitys työllisyyserojen taustalla on kasvanut vuoden 2008 taantuman jälkeen erityisesti äitien kohdalla.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Elina Einiö (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Marika Jalovaara (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lastensaannin ja yksilöiden sosioekonomisten resurssien välistä yhteyttä ja tässä sukupuolten välillä esiintyviä eroja Suomessa.
Tutkimuksen mukaan hyvä työmarkkina-asema ja tulotason kohoaminen edistivät vanhemmaksi tuloa varsin yhdenmukaisesti sekä naisilla että miehillä. Työttömäksi joutuminen ja siihen liittyvät toimeentulon ongelmat eivät kuitenkaan hidastaneet vanhemmaksi tuloa matalasti koulutetuilla, alle 25-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Sen sijaan 30. ikävuotta lähestyvillä tai sen jo ylittäneillä työttömyys, erityisesti jos se oli pitkäkestoista tai toistuvaa, vähensi selvästi ensimmäisen lapsen saantia. Kun tarkastelu kohdistettiin pariskuntiin, naisen työmarkkina-asemalla näytti jopa olevan hieman voimakkaampi yhteys lastensaantiin kuin miehen asemalla. Tulos viittaa siihen, että Pohjoismaissa sukupuolten tasa-arvoa työelämässä tukevat instituutiot ja normit edistävät lastensaantia.
Sukupuolten tasa-arvo ei kuitenkaan heijastunut lastensaantiin silloin, kun tarkastelun kohteena oli palkaton kotityö. Miesten osallistumisen lisääntyminen kotitöissä ei edistänyt parien lastensaantia, sen sijaan naisten tekemän palkattoman kotityön määrän kasvu vähensi lastensaantia erityisesti kahden ansaitsijan talouksissa.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi perherakenteen yhteyttä äitien ja isien työssäkäyntiin. Yksinhuoltajaäitien ja -isien työllisyysaste on jäänyt selvästi jälkeen pariskuntaperheissä asuvien vanhempien työllisyydestä. Yksinhuoltajuuden keskittyminen entistä selvemmin vähemmän koulutettuihin väestöryhmiin varsinkin äideillä mutta myös isillä selittää osittain yksinhuoltajien matalampaa työllisyysastetta. Työllisyyserot yhden ja kahden huoltajan talouksissa asuvien vanhempien välillä ovat erityisen suuria perusasteen tai keskiasteen koulutuksen saaneiden kohdalla. Koulutuserojen merkitys työllisyyserojen taustalla on kasvanut vuoden 2008 taantuman jälkeen erityisesti äitien kohdalla.
Viestintä