Väitös (sosiologia): FM Minna Tuominen

FM Minna Tuominen esittää väitöskirjansa ”Value of Social Capital. Revisiting Theoretical and Empirical Premises of Social Capital” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.11.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/f30fad96-f9a6-46dc-8264-d80e3d4162d1/public (kopioi linkki selaimeen).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Antti Kouvo (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Elina Kilpi-Jakonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.

Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9934-7 (kopioi linkki selaimeen).

***

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Mikä se on, mikä tekee sosiaalisista suhteista niin merkityksellisiä? Ja säilyykö merkitys samankaltaisena eri elämänvaiheissa? Entä, vaikuttaako yhteiskuntaluokka-asema sosiaalisten suhteiden muodostumiseen?

Muun muassa tällaisiin kysymyksiin etsitään vastauksia Minna Tuomisen väitöskirjatutkimuksessa “Value of Social Capital. Revisiting Theoretical and Empirical Premises of Social Capital”, joka tarkastetaan Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 29.11.2024. 

Tuomisen työssä sosiaalista pääomaa tarkastellaan Robert Putnamin teorian valossa, jossa sosiaalinen pääoma ymmärretään yksilön hallitsevaksi tavaksi suhtautua toisiin ihmisiin, tuttuihin ja tuntemattomiin. 

Tuominen on tutkinut aihetta Suomessa asuvien aikuisten, 12-13 -vuotiaiden nuorten sekä maahan muuttaneiden henkilöiden sosiaalisen pääoman osalta. Hänen tuloksensa osoittavat selkeästi, että sosiaalinen pääoma on yhteydessä koettuun hyvinvointiin ensisijaisesti sosiaalisiin suhteisiin sisältyvän luottamuksen ja vastavuoroisen avunannon vuoksi. 

Tuominen päätyykin oletukseen, että sosiaalisen pääoman merkitys hyvinvoinnin kannalta säilyy samankaltaisena läpi elämän. Tutkimus osoitti lisäksi, että luottamuksen ja vastavuoroisuuden merkitys korostuu mm. sellaisten nuorten kohdalla, joiden elämään tyytyväisyyden taso on alhainen. 

Vanhempien ja lasten sosiaalisen pääoman välinen vertailu osoitti, ettei eri sukupolvien välisellä sosiaalisella pääomalla ole suoraa yhteyttä. Sosiaalinen pääoma ei siis näytä siirtyvän vanhemmilta lapsille siten kuin tietyt biologiset tai fysiologiset ominaisuudet. Kuitenkin se tapa, jolla lapset näkevät vanhempiensa suhtautuvan toisiin ihmisiin, näyttäisi heijastuvan heidän omaan suhtautumistapaansa. 

Väitöskirjatutkimuksessa vertailtiin myös sosiaalisen pääoman karttumista eri yhteiskuntaluokissa. Vaikka kansainvälisissä vertailuissa Suomea pidetään usein sosiaalisen tasa-arvon maana, Tuomisen tutkimustulokset osoittivat, että täällä sosiaalista pääomaa kertyy runsaammin luokkiin, joissa yhdistyvät korkea koulutus- ja tulotaso. Näissä luokissa solmitaan eniten sekä läheisiä parisuhteita että etäisempiä harrastussuhteita. Näissä luokissa myös luotetaan enemmän sekä ihmisiin että yhteiskunnan instituutioihin.

>> Lue laajempi mediatiedote: Luokkatausta heijastuu Suomessakin sosiaalisten suhteiden runsauteen ja koettuun hyvinvointiin (Väitös: FM Minna Tuominen, 29.11.2024, sosiologia)