Väitös (sosiaalityö): VTM Enna Toikka
Aika
12.5.2023 klo 12.00 - 16.00
VTM Enna Toikka esittää väitöskirjansa ”Lasten ja nuorten elämäntyytyväisyys koetun köyhyyden ja materiaalisen puutteen kontekstissa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.5.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Mikael Nygård (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Johanna Kallio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiaalityö.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9237-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaislasten ja -nuorten elämäntyytyväisyyttä sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä erityisesti koetun köyhyyden ja materiaalisen puutteen näkökulmista. Väitöskirja-artikkelit käsittelevät aihetta kuluttajuuden, vapaa-ajanvieton sekä sosiaalisten suhteiden kautta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa lasten koetun hyvinvoinnin ja köyhyyden kysymyksistä lapsilta itseltään saadun tiedon avulla. Tutkimuksessa hyödynnetään kolmea kyselyaineistoa, joihin on vastannut lähes 5400 lasta ja nuorta.
Tutkimuksesta selviää, että lasten elämäntyytyväisyys on keskimäärin korkealla tasolla: useampi kuin kahdeksan lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä. Tutkimuksessa käytetyt eri mittarit tuottavat melko yhteneväisen kuvan lasten elämäntyytyväisyydestä siitä huolimatta, että elämäntyytyväisyydessä ja sitä selittävien tekijöiden yhteydessä havaitaan pieniä eroja mittarista riippuen. Tutkimus osoittaa, että koettu köyhyys ja materiaalinen puute ovat systemaattisesti yhteydessä lasten matalampaan elämäntyytyväisyyteen. Lisäksi koettu köyhyys kytkeytyy vähäisempään säästäväisyyteen ja shoppailukeskeiseen kulutusasenteeseen, vähäisempään ohjattuun harrastamiseen sekä ystävien määrään liittyvään tyytymättömyyteen.
Tutkimustulosten perusteella on syytä kiinnittää erityistä huomiota valittuun mittariin ja kysymysten sisällölliseen ymmärrettävyyteen, etenkin nuorempien lasten elämäntyytyväisyyttä tutkittaessa. Tutkimuksessa esitetään, että elämäntyytyväisyyden mittaamista voisi hyödyntää aiempaa enemmän sosiaalityön käytännöissä, esimerkiksi interventioiden vaikuttavuuden mittarina. Lisäksi köyhyyden torjunnassa olisi hyödyllistä ottaa huomioon perheiden taloudellisen toimeentulon kysymysten lisäksi lasten sosiaalista osallisuutta lisäävät toimet, esimerkiksi mielekkään vapaa-ajanvieton ja sosiaalisen elämän saralla.
Vastaväittäjänä toimii professori Mikael Nygård (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Johanna Kallio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiaalityö.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9237-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaislasten ja -nuorten elämäntyytyväisyyttä sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä erityisesti koetun köyhyyden ja materiaalisen puutteen näkökulmista. Väitöskirja-artikkelit käsittelevät aihetta kuluttajuuden, vapaa-ajanvieton sekä sosiaalisten suhteiden kautta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa lasten koetun hyvinvoinnin ja köyhyyden kysymyksistä lapsilta itseltään saadun tiedon avulla. Tutkimuksessa hyödynnetään kolmea kyselyaineistoa, joihin on vastannut lähes 5400 lasta ja nuorta.
Tutkimuksesta selviää, että lasten elämäntyytyväisyys on keskimäärin korkealla tasolla: useampi kuin kahdeksan lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä. Tutkimuksessa käytetyt eri mittarit tuottavat melko yhteneväisen kuvan lasten elämäntyytyväisyydestä siitä huolimatta, että elämäntyytyväisyydessä ja sitä selittävien tekijöiden yhteydessä havaitaan pieniä eroja mittarista riippuen. Tutkimus osoittaa, että koettu köyhyys ja materiaalinen puute ovat systemaattisesti yhteydessä lasten matalampaan elämäntyytyväisyyteen. Lisäksi koettu köyhyys kytkeytyy vähäisempään säästäväisyyteen ja shoppailukeskeiseen kulutusasenteeseen, vähäisempään ohjattuun harrastamiseen sekä ystävien määrään liittyvään tyytymättömyyteen.
Tutkimustulosten perusteella on syytä kiinnittää erityistä huomiota valittuun mittariin ja kysymysten sisällölliseen ymmärrettävyyteen, etenkin nuorempien lasten elämäntyytyväisyyttä tutkittaessa. Tutkimuksessa esitetään, että elämäntyytyväisyyden mittaamista voisi hyödyntää aiempaa enemmän sosiaalityön käytännöissä, esimerkiksi interventioiden vaikuttavuuden mittarina. Lisäksi köyhyyden torjunnassa olisi hyödyllistä ottaa huomioon perheiden taloudellisen toimeentulon kysymysten lisäksi lasten sosiaalista osallisuutta lisäävät toimet, esimerkiksi mielekkään vapaa-ajanvieton ja sosiaalisen elämän saralla.
Viestintä