Väitös (sosiaalipolitiikka): VTM Ari-Matti Näätänen
Aika
29.9.2023 klo 12.00 - 16.00
VTM Ari-Matti Näätänen esittää väitöskirjansa ”The Role of Trade Unions and Economic Globalization in Contemporary Social Policy” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.9.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Jouko Kajanoja (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Ervasti (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiaalipolitiikka.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/175733
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Ammattiyhdistysliikkeen heikentyminen uhkaa hyvinvointivaltiota
Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärän lasku vähentää sosiaalimenoja ja kasvattaa tuloeroja länsimaissa. Väitöstutkimuksessaan VTM Ari-Matti Näätänen väittää myös, että talouden globalisaatio voi tukea sosiaalimenojen kehitystä, ja että talouden globalisaation sen suora yhteys tuloeroihin on epäselvä.
”Jäsenmäärän laskiessa ammattiyhdistysliikkeen on vaikeampi puolustaa tuloeroja tasaavaa hyvinvointivaltiota. Jos esimerkiksi Suomessa työikäinen väestö olisi korkeammin järjestäytynyttä, nyt nähtävien sosiaaliturvaleikkausten läpiviemiseen sisältyisi huomattavasti enemmän poliittista riskiä hallituksen näkökulmasta.”
Väitöstutkimuksessa löydetään toinenkin selitys jäsenmäärän laskun negatiiviselle yhteydelle sosiaalipolitiikan kehitykseen. Jäsenmäärän ja työehtosopimusten kattavuuden lasku voi myös johtaa siihen, että ammattiyhdistysliikkeessä keskitytään kapeamman työntekijäjoukon intresseihin, jolloin kattavan sosiaalipolitiikan merkitys vähenee myös ammattiyhdistysliikkeen omalla asialistalla.
Erityisen tärkeänä Ari-Matti Näätänen pitää sitä, että työelämässä kaikkein heikoimmassa asemassa olevat palkansaaja olisivat ammattiliittojen jäseniä. Laaja sosiaalipolitiikka vähentää työntekijän taloudellista riippuvuutta työnantajasta. Näin ollen sosiaalipolitiikasta hyötyvät eniten pienipalkkaiset, matalasti koulutetut, tai epäsäännöllisessä työssä olevat palkansaajat, koska heidän työttömyysriskinsä on muita korkeampi.
”Jokainen palkansaaja voi vahvistaa hyvinvointivaltiota ammattiyhdistysliikkeen kautta maksamalla oman alan ammattiliiton jäsenmaksun. Ammattiliiton jäsenmaksut saadaan vähentää verotuksessa täysimääräisesti, joten sen kustannukset palkansaajalle ovat pienet tai niitä ei synny. Sen sijaan hyvinvointivaltion kehitykselle liittojäsenyyden merkitys on huomattava, etenkin pitkällä aikajänteellä.” Näätänen arvioi.
Lisätietoja:
Ari-Matti Näätänen
044 505 5974
Vastaväittäjänä toimii dosentti Jouko Kajanoja (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Ervasti (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sosiaalipolitiikka.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/175733
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Ammattiyhdistysliikkeen heikentyminen uhkaa hyvinvointivaltiota
Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärän lasku vähentää sosiaalimenoja ja kasvattaa tuloeroja länsimaissa. Väitöstutkimuksessaan VTM Ari-Matti Näätänen väittää myös, että talouden globalisaatio voi tukea sosiaalimenojen kehitystä, ja että talouden globalisaation sen suora yhteys tuloeroihin on epäselvä.
”Jäsenmäärän laskiessa ammattiyhdistysliikkeen on vaikeampi puolustaa tuloeroja tasaavaa hyvinvointivaltiota. Jos esimerkiksi Suomessa työikäinen väestö olisi korkeammin järjestäytynyttä, nyt nähtävien sosiaaliturvaleikkausten läpiviemiseen sisältyisi huomattavasti enemmän poliittista riskiä hallituksen näkökulmasta.”
Väitöstutkimuksessa löydetään toinenkin selitys jäsenmäärän laskun negatiiviselle yhteydelle sosiaalipolitiikan kehitykseen. Jäsenmäärän ja työehtosopimusten kattavuuden lasku voi myös johtaa siihen, että ammattiyhdistysliikkeessä keskitytään kapeamman työntekijäjoukon intresseihin, jolloin kattavan sosiaalipolitiikan merkitys vähenee myös ammattiyhdistysliikkeen omalla asialistalla.
Erityisen tärkeänä Ari-Matti Näätänen pitää sitä, että työelämässä kaikkein heikoimmassa asemassa olevat palkansaaja olisivat ammattiliittojen jäseniä. Laaja sosiaalipolitiikka vähentää työntekijän taloudellista riippuvuutta työnantajasta. Näin ollen sosiaalipolitiikasta hyötyvät eniten pienipalkkaiset, matalasti koulutetut, tai epäsäännöllisessä työssä olevat palkansaajat, koska heidän työttömyysriskinsä on muita korkeampi.
”Jokainen palkansaaja voi vahvistaa hyvinvointivaltiota ammattiyhdistysliikkeen kautta maksamalla oman alan ammattiliiton jäsenmaksun. Ammattiliiton jäsenmaksut saadaan vähentää verotuksessa täysimääräisesti, joten sen kustannukset palkansaajalle ovat pienet tai niitä ei synny. Sen sijaan hyvinvointivaltion kehitykselle liittojäsenyyden merkitys on huomattava, etenkin pitkällä aikajänteellä.” Näätänen arvioi.
Lisätietoja:
Ari-Matti Näätänen
044 505 5974
Viestintä