Väitös (sisätautioppi): LL Saana Karelius
Aika
25.10.2024 klo 12.00 - 16.00
LL Saana Karelius esittää väitöskirjansa ”Life stressors and cardiovascular health of aging workers” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.10.2024 klo 12.00 (Porin yliopistokeskus, Auditorio 125, Pohjoisranta 11, Pori).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Hannu Vanhanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Teemu Niiranen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9846-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjatyössäni keski-iältään 62-vuotiaita työntekijöitä tutkittaessa havaittiin, että vuorotyön tekijöillä oli korkeampi päiväaikainen systolinen verenpaine (ns. yläpaine) ja heidän diastolinen verenpaineensa (ns. alapaine) laski nukkuessa enemmän kuin säännöllistä päivätyötä tekevillä henkilöillä. Suuria työn vaatimuksia raportoineilla työntekijöillä systolinen ja diastolinen verenpaine laskivat nukkuessa vähemmän kuin matalia työn vaatimuksia kokeneilla työntekijöillä. Työn hallinta tai työasema eivät vaikuttaneet vuorokausiverenpaineeseen.
Eläköityminen oli yhteydessä nukkumisen aikaiseen systolisen verenpaineen nousuun. Verenpaineen noususuunta kuitenkin taittui pian eläköitymisen jälkeen. Vuorotyöllä oli yhteys haitallisiin muutoksiin vuorokausiverenpaineessa eläköityessä. Väitöstutkimuksessani eläköitymisen aiheuttamia muutoksia sydän- ja verisuoniterveydessä tutkittiin ensimmäisiä kertoja mittaamalla eläköityvien ihmisten vuorokausiverenpainetta.
Työntekijöillä, jotka raportoivat työstressiä tai kokivat korkeita työn vaatimuksia, verenpaine laski arkipäivien ja viikonlopun välillä toisin kuin työntekijöillä, jotka eivät raportoineet työstressiä tai kokivat matalia työn vaatimuksia. Erot verenpainearvoissa selittyivät verenpaineen aamuarvoissa havaittujen erojen perusteella. Työn hallinta ei ollut yhteydessä verenpaine-eroihin arkipäivien ja viikonlopun välillä.
Edeltävänä vuonna vakavan elämän tapahtuman tai taloudellisia vaikeuksia kokeneilla työntekijöillä suurten suonten valtimojäykkyys oli korkeampi kuin muilla työntekijöillä. Sen sijaan työstressi, valvominen tai omaishoitajana toimiminen eivät olleet yhteydessä suurten suonten valtimojäykkyyteen.
Tutkimuksen tulokset korostavat työhön liittyvien tekijöiden, kuten työstressin, työn vaatimusten ja vuorotyön huomioon ottamista sydän- ja verisuonitauteja torjuttaessa. Lisäksi eläköitymisajankohta tulisi ottaa huomioon esimerkiksi verenpainemittauksia suorittaessa. Yksityiselämän tapahtumista vakavat elämän tapahtumat ja taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen.
Vastaväittäjänä toimii dosentti Hannu Vanhanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Teemu Niiranen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on sisätautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9846-3 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjatyössäni keski-iältään 62-vuotiaita työntekijöitä tutkittaessa havaittiin, että vuorotyön tekijöillä oli korkeampi päiväaikainen systolinen verenpaine (ns. yläpaine) ja heidän diastolinen verenpaineensa (ns. alapaine) laski nukkuessa enemmän kuin säännöllistä päivätyötä tekevillä henkilöillä. Suuria työn vaatimuksia raportoineilla työntekijöillä systolinen ja diastolinen verenpaine laskivat nukkuessa vähemmän kuin matalia työn vaatimuksia kokeneilla työntekijöillä. Työn hallinta tai työasema eivät vaikuttaneet vuorokausiverenpaineeseen.
Eläköityminen oli yhteydessä nukkumisen aikaiseen systolisen verenpaineen nousuun. Verenpaineen noususuunta kuitenkin taittui pian eläköitymisen jälkeen. Vuorotyöllä oli yhteys haitallisiin muutoksiin vuorokausiverenpaineessa eläköityessä. Väitöstutkimuksessani eläköitymisen aiheuttamia muutoksia sydän- ja verisuoniterveydessä tutkittiin ensimmäisiä kertoja mittaamalla eläköityvien ihmisten vuorokausiverenpainetta.
Työntekijöillä, jotka raportoivat työstressiä tai kokivat korkeita työn vaatimuksia, verenpaine laski arkipäivien ja viikonlopun välillä toisin kuin työntekijöillä, jotka eivät raportoineet työstressiä tai kokivat matalia työn vaatimuksia. Erot verenpainearvoissa selittyivät verenpaineen aamuarvoissa havaittujen erojen perusteella. Työn hallinta ei ollut yhteydessä verenpaine-eroihin arkipäivien ja viikonlopun välillä.
Edeltävänä vuonna vakavan elämän tapahtuman tai taloudellisia vaikeuksia kokeneilla työntekijöillä suurten suonten valtimojäykkyys oli korkeampi kuin muilla työntekijöillä. Sen sijaan työstressi, valvominen tai omaishoitajana toimiminen eivät olleet yhteydessä suurten suonten valtimojäykkyyteen.
Tutkimuksen tulokset korostavat työhön liittyvien tekijöiden, kuten työstressin, työn vaatimusten ja vuorotyön huomioon ottamista sydän- ja verisuonitauteja torjuttaessa. Lisäksi eläköitymisajankohta tulisi ottaa huomioon esimerkiksi verenpainemittauksia suorittaessa. Yksityiselämän tapahtumista vakavat elämän tapahtumat ja taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen.
Viestintä