Väitös (ravitsemus, ruoka ja terveys): FM Ella Koivuniemi
Aika
1.3.2024 klo 12.00 - 16.00
FM Ella Koivuniemi esittää väitöskirjansa ”Lifestyle habits and novel means for dietary screening and health promotion in pregnant women and children” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 01.03.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/c25584a3-9279-4bd4-8ae2-0219dc7aa997/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jyrki Virtanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Laitinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ravitsemus, ruoka ja terveys.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9602-5
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että jopa puolella suomalaisista raskaana olevista naisista ruokavalion ravitsemuslaatu eli ruokavalion koostumus suhteessa ravitsemussuosituksiin oli suosituksia heikompaa ja fyysinen aktiivisuus suositeltua vähäisempää. Lähes kaikki naiset käyttivät raskauden ajalle suositeltuja ravintolisiä eli D-vitamiini- ja foolihappolisää raskauden aikana, mutta vain noin puolet naisista käytti niitä suositelluin annoksin ja kolmasosa käytti suositeltua suurempia annoksia. Älypuhelimella käytetyn elintapojen kirjaamiseen tarkoitetun terveyssovelluksen käyttö raskauden aikana ei edistänyt ruokavalion ravitsemuslaatua eikä suositeltavaan raskaudenaikaiseen painonnousutavoitteeseen pääsemistä. Sovelluksen käyttö saattaa kuitenkin motivoida raskaana olevia naisia fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseen raskauden edetessä.
Tulokset osoittivat myös, että ruokavalion ravitsemuslaatu oli heikko tai kohtalainen suurella osalla suomalaisista alle kouluikäisistä ja alakouluikäisistä lapsista; erityisesti kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö oli vähäistä. Tutkimuksessa kehitetty ruokavalion ravitsemuslaatua selvittävä lyhytmenetelmä kuvaa luotettavasti alakouluikäisten lasten ruokavalion laatua suhteessa ravitsemussuosituksiin. Sillä voidaan tunnistaa erityisen hyvin lapset, joilla on heikko ruokavalion ravitsemuslaatu.
Väitöskirjan tulokset mahdollistavat raskaana olevien naisten sekä lasten elintapaohjauksen kehittämisen siten, että se huomioi paremmin ruokavalion laadulliset haasteet ja tukee ravintolisien suositustenmukaista käyttöä raskauden aikana. Lisäksi on tärkeää ymmärtää terveyssovelluksen hyödyt raskaana olevien naisten motivoinnissa fyysisen aktiivisuuden ylläpitoon raskauden edetessä, sillä fyysisen aktiivisuuden ylläpito raskausaikana on yhdistetty esimerkiksi pienempään raskauskomplikaatioiden riskiin. Tutkimuksessa kehitettyä lyhytmenetelmää voidaan puolestaan käyttää luotettavana seulontatyökaluna esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.
Suosituksista poikkeavat elintavat eli ravitsemuslaadultaan heikko ravinto ja riittämätön liikunta raskausaikana ja lapsuudessa voivat ajan myötä kohottaa lihavuuden ja muiden elintapasairauksien riskiä sekä äidillä että lapsella. Tukemalla terveyttä edistäviä elintapoja jo varhaisessa vaiheessa, raskausaikana sekä lapsuudessa, voidaan mahdollisesti ehkäistä sekä äidin että lapsen elintapasairauksien puhkeamista myöhemmin elämässä.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/c25584a3-9279-4bd4-8ae2-0219dc7aa997/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jyrki Virtanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Kirsi Laitinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ravitsemus, ruoka ja terveys.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9602-5
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että jopa puolella suomalaisista raskaana olevista naisista ruokavalion ravitsemuslaatu eli ruokavalion koostumus suhteessa ravitsemussuosituksiin oli suosituksia heikompaa ja fyysinen aktiivisuus suositeltua vähäisempää. Lähes kaikki naiset käyttivät raskauden ajalle suositeltuja ravintolisiä eli D-vitamiini- ja foolihappolisää raskauden aikana, mutta vain noin puolet naisista käytti niitä suositelluin annoksin ja kolmasosa käytti suositeltua suurempia annoksia. Älypuhelimella käytetyn elintapojen kirjaamiseen tarkoitetun terveyssovelluksen käyttö raskauden aikana ei edistänyt ruokavalion ravitsemuslaatua eikä suositeltavaan raskaudenaikaiseen painonnousutavoitteeseen pääsemistä. Sovelluksen käyttö saattaa kuitenkin motivoida raskaana olevia naisia fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseen raskauden edetessä.
Tulokset osoittivat myös, että ruokavalion ravitsemuslaatu oli heikko tai kohtalainen suurella osalla suomalaisista alle kouluikäisistä ja alakouluikäisistä lapsista; erityisesti kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö oli vähäistä. Tutkimuksessa kehitetty ruokavalion ravitsemuslaatua selvittävä lyhytmenetelmä kuvaa luotettavasti alakouluikäisten lasten ruokavalion laatua suhteessa ravitsemussuosituksiin. Sillä voidaan tunnistaa erityisen hyvin lapset, joilla on heikko ruokavalion ravitsemuslaatu.
Väitöskirjan tulokset mahdollistavat raskaana olevien naisten sekä lasten elintapaohjauksen kehittämisen siten, että se huomioi paremmin ruokavalion laadulliset haasteet ja tukee ravintolisien suositustenmukaista käyttöä raskauden aikana. Lisäksi on tärkeää ymmärtää terveyssovelluksen hyödyt raskaana olevien naisten motivoinnissa fyysisen aktiivisuuden ylläpitoon raskauden edetessä, sillä fyysisen aktiivisuuden ylläpito raskausaikana on yhdistetty esimerkiksi pienempään raskauskomplikaatioiden riskiin. Tutkimuksessa kehitettyä lyhytmenetelmää voidaan puolestaan käyttää luotettavana seulontatyökaluna esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.
Suosituksista poikkeavat elintavat eli ravitsemuslaadultaan heikko ravinto ja riittämätön liikunta raskausaikana ja lapsuudessa voivat ajan myötä kohottaa lihavuuden ja muiden elintapasairauksien riskiä sekä äidillä että lapsella. Tukemalla terveyttä edistäviä elintapoja jo varhaisessa vaiheessa, raskausaikana sekä lapsuudessa, voidaan mahdollisesti ehkäistä sekä äidin että lapsen elintapasairauksien puhkeamista myöhemmin elämässä.
Viestintä