Väitös (radiologia): LL Tatu Happonen
Aika
31.1.2025 klo 12.00 - 16.00
LL Tatu Happonen esittää väitöskirjansa ”Dizziness and Headache in Emergency Brain MRI: A Retrospective Analysis of Imaging Outcomes” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.01.2025 klo 12.00 (Turun yliopistollinen keskussairaala, T-sairaala, Risto Lahesmaa -sali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/7585049389 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Michaela Bode (Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala) ja kustoksena dosentti Jussi Hirvonen (Turun yliopisto ja TYKS). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on radiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9882-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Jos lääkärillä herää epäily vakavasta sairaudesta huimauksen tai päänsäryn taustalla, kuten aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta, on aivojen kuvantaminen usein tarpeen. Sairaalapäivystyksissä tähän tarkoitukseen käytetään perinteisesti tietokonetomografiaa, joka on nopea tutkimus toteuttaa sekä on laajalti saatavilla. Magneettikuvaus on tarkempi kuvantamismenetelmä, mutta sen saatavuus päivystysaikana on heikompi. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa magneettikuvaus on mahdollista järjestää potilaalle tarvittaessa jopa samalla päivystyskäynnillä. Nopean saatavuuden mahdollistaa magneettikuvauslaite, joka on varattu ensisijaisesti päivystyskäyttöön. Järjestely on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen.
Väitöstutkimus tarkastelee merkittäviä magneettikuvauslöydöksiä ennakoivia tekijöitä huimaus- ja päänsärkypotilailla. Tutkimus pohjautuu kattavaan aineistoon Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystysradiologian yksikössä tehdyistä aivojen magneettikuvauksista. Aiempia tutkimuksia aiheesta on niukasti, ja ne perustuvat pienempiin potilasaineistoihin. Väitöstutkimuksen kaltaista laajaa tutkimusta aiheesta ei ole aikaisemmin tehty.
Tutkimus osoittaa huimauspotilailla korkean iän, miessukupuolen, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden, sekä neurologisten oireiden ennakoivan merkityksellisiä magneettikuvauslöydöksiä. Päänsärkypotilailla vastaavia riskitekijöitä ovat korkea ikä, tupakointi, pahoinvointi, sekä infektio-oireet. Suurimmalla osalla potilaista ei todettu vakavan sairauden merkkejä magneettikuvauksessa. Heidät voitiin kuvauksen myötä turvallisemmin kotiuttaa päivystyksestä, tai oirekuvan niin edellyttäessä ohjata asianmukaiseen jatkohoitoon.
Väitöstutkimuksessa esitetyt kuvantamislöydösten ennustetekijät voivat olla avuksi päivystävän lääkärin päätöksenteossa varsinkin silloin, kun kuvantamispäätös ei ole täysin selvä. Magneettikuvaukseen päädyttäessä mahdollisimman aikaisin toteutettu kuvaus on eduksi niin lääketieteellisestä, inhimillisestä, kuin myös sairaalan kulujenkin näkökulmasta.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/7585049389 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Michaela Bode (Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala) ja kustoksena dosentti Jussi Hirvonen (Turun yliopisto ja TYKS). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on radiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9882-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Jos lääkärillä herää epäily vakavasta sairaudesta huimauksen tai päänsäryn taustalla, kuten aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta, on aivojen kuvantaminen usein tarpeen. Sairaalapäivystyksissä tähän tarkoitukseen käytetään perinteisesti tietokonetomografiaa, joka on nopea tutkimus toteuttaa sekä on laajalti saatavilla. Magneettikuvaus on tarkempi kuvantamismenetelmä, mutta sen saatavuus päivystysaikana on heikompi. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa magneettikuvaus on mahdollista järjestää potilaalle tarvittaessa jopa samalla päivystyskäynnillä. Nopean saatavuuden mahdollistaa magneettikuvauslaite, joka on varattu ensisijaisesti päivystyskäyttöön. Järjestely on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen.
Väitöstutkimus tarkastelee merkittäviä magneettikuvauslöydöksiä ennakoivia tekijöitä huimaus- ja päänsärkypotilailla. Tutkimus pohjautuu kattavaan aineistoon Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystysradiologian yksikössä tehdyistä aivojen magneettikuvauksista. Aiempia tutkimuksia aiheesta on niukasti, ja ne perustuvat pienempiin potilasaineistoihin. Väitöstutkimuksen kaltaista laajaa tutkimusta aiheesta ei ole aikaisemmin tehty.
Tutkimus osoittaa huimauspotilailla korkean iän, miessukupuolen, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden, sekä neurologisten oireiden ennakoivan merkityksellisiä magneettikuvauslöydöksiä. Päänsärkypotilailla vastaavia riskitekijöitä ovat korkea ikä, tupakointi, pahoinvointi, sekä infektio-oireet. Suurimmalla osalla potilaista ei todettu vakavan sairauden merkkejä magneettikuvauksessa. Heidät voitiin kuvauksen myötä turvallisemmin kotiuttaa päivystyksestä, tai oirekuvan niin edellyttäessä ohjata asianmukaiseen jatkohoitoon.
Väitöstutkimuksessa esitetyt kuvantamislöydösten ennustetekijät voivat olla avuksi päivystävän lääkärin päätöksenteossa varsinkin silloin, kun kuvantamispäätös ei ole täysin selvä. Magneettikuvaukseen päädyttäessä mahdollisimman aikaisin toteutettu kuvaus on eduksi niin lääketieteellisestä, inhimillisestä, kuin myös sairaalan kulujenkin näkökulmasta.
Viestintä