Väitös (psykologia): VTM Juuso Repo
Aika
14.12.2024 klo 12.00 - 16.00
VTM Juuso Repo esittää väitöskirjansa ”Worst of times, best of times: Assessing pandemic impact on adolescents” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 14.12.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii tohtori Nicky Wright (Manchester Metropolitan University, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Christina Salmivalli (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9997-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
COVID-19-pandemia vaikutti nuorten elämään merkittävästi, mutta sen vaikutukset osoittautuivat monisyisemmiksi kuin usein esitetään. Väitöskirjani Worst of Times, Best of Times: Assessing Pandemic Impact on Adolescents tarkastelee pandemian vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja eriarvoisuuteen neljän laajan osatutkimuksen kautta. Tutkimus pohjautuu ainutlaatuisiin aineistoihin Suomesta, Pohjoismaista ja Australiasta sekä monitieteiseen resilienssiteoriaan, joka tarkastelee kriisien sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia.
Tulokseni haastavat yleisesti hyväksytyt käsitykset pandemian merkittävistä kielteisistä vaikutuksista ja niiden kohdentumisesta erityisesti heikommassa asemassa oleviin nuoriin. Pandemian pitkäaikaiset vaikutukset nuorten akateemiseen pystyvyyteen ja tunnesäätelyyn olivat vähäisiä, eikä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kehitys ollut odotettua heikompaa. Kielteiset vaikutukset näyttivät usein kohdistuvan pikemminkin hyvinvoiviin nuoriin kuin niihin, jotka olivat kokeneet esimerkiksi kiusaamista, yksinäisyyttä tai ahdistuneisuutta jo ennen pandemiaa.
Tutkimus nostaa esiin pandemiatutkimuksen metodologisia rajoitteita ja osoittaa, että monet pandemian vaikutuksina pidetyt muutokset voivatkin olla osa pidempiaikaisia trendejä tai normaalia nuorten kehitystä. Kiireessä ja puutteellisilla aineistoilla tehdyt tutkimukset ovat usein vahvistaneet yksinkertaistettuja ja kielteisiä narratiiveja, jotka eivät aina perustu laadukkaaseen näyttöön. Yksipuolisen kielteinen näkökulma poikkeusoloista voi estää tunnistamasta sopeutumisen ja oppimisen myönteisiä malleja. Näiden tunnistaminen voisi kuitenkin auttaa nuoria selviytymään kriiseistä ja kehittämään tukea ja koulunkäyntiä myös normaalioloissa. Pandemiavaikutusten ylikorostaminen voi viedä huomiota tärkeiltä toimenpiteiltä, joilla voidaan edistää nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja eriarvoisuuteen liittyviin pidempiaikaisiin kehityskulkuihin.
Väitöskirja korostaa huolellisen ja monitieteisen tutkimuksen merkitystä nuorten hyvinvoinnin ja tulevien kriisien ymmärtämisessä. Tulokset tarjoavat päätöksentekijöille, tutkijoille ja opettajille uusia näkökulmia nuorten kehityksen ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukemiseen.
Vastaväittäjänä toimii tohtori Nicky Wright (Manchester Metropolitan University, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Christina Salmivalli (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9997-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
COVID-19-pandemia vaikutti nuorten elämään merkittävästi, mutta sen vaikutukset osoittautuivat monisyisemmiksi kuin usein esitetään. Väitöskirjani Worst of Times, Best of Times: Assessing Pandemic Impact on Adolescents tarkastelee pandemian vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja eriarvoisuuteen neljän laajan osatutkimuksen kautta. Tutkimus pohjautuu ainutlaatuisiin aineistoihin Suomesta, Pohjoismaista ja Australiasta sekä monitieteiseen resilienssiteoriaan, joka tarkastelee kriisien sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia.
Tulokseni haastavat yleisesti hyväksytyt käsitykset pandemian merkittävistä kielteisistä vaikutuksista ja niiden kohdentumisesta erityisesti heikommassa asemassa oleviin nuoriin. Pandemian pitkäaikaiset vaikutukset nuorten akateemiseen pystyvyyteen ja tunnesäätelyyn olivat vähäisiä, eikä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kehitys ollut odotettua heikompaa. Kielteiset vaikutukset näyttivät usein kohdistuvan pikemminkin hyvinvoiviin nuoriin kuin niihin, jotka olivat kokeneet esimerkiksi kiusaamista, yksinäisyyttä tai ahdistuneisuutta jo ennen pandemiaa.
Tutkimus nostaa esiin pandemiatutkimuksen metodologisia rajoitteita ja osoittaa, että monet pandemian vaikutuksina pidetyt muutokset voivatkin olla osa pidempiaikaisia trendejä tai normaalia nuorten kehitystä. Kiireessä ja puutteellisilla aineistoilla tehdyt tutkimukset ovat usein vahvistaneet yksinkertaistettuja ja kielteisiä narratiiveja, jotka eivät aina perustu laadukkaaseen näyttöön. Yksipuolisen kielteinen näkökulma poikkeusoloista voi estää tunnistamasta sopeutumisen ja oppimisen myönteisiä malleja. Näiden tunnistaminen voisi kuitenkin auttaa nuoria selviytymään kriiseistä ja kehittämään tukea ja koulunkäyntiä myös normaalioloissa. Pandemiavaikutusten ylikorostaminen voi viedä huomiota tärkeiltä toimenpiteiltä, joilla voidaan edistää nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja eriarvoisuuteen liittyviin pidempiaikaisiin kehityskulkuihin.
Väitöskirja korostaa huolellisen ja monitieteisen tutkimuksen merkitystä nuorten hyvinvoinnin ja tulevien kriisien ymmärtämisessä. Tulokset tarjoavat päätöksentekijöille, tutkijoille ja opettajille uusia näkökulmia nuorten kehityksen ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukemiseen.
Viestintä