Väitös (psykologia): PsM Suvi Holm
Aika
3.6.2023 klo 12.00 - 16.00
PsM Suvi Holm esittää väitöskirjansa ”Preferences, Emotions, and Visual Attention in the First-Person Shooter Game Experience” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 3.6.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9290-4 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Elisa Mekler (IT University of Copenhagen) ja kustoksena apulaisprofessori Johanna Kaakinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Digitaalisten pelien pelaaminen ja pelivideoiden katselu vapaa-ajanviettotapana on lisääntynyt radikaalisti. Peleistä on tullut merkittävä osa ihmisten arkielämää ja täten tekijä joka vaikuttaa psykologiseen hyvinvointiin. Väitöskirjassa tarkasteltiin sitä, mitkä asiat vaikuttavat ensimmäisen persoonan ammuntapelien pelikokemukseen. Ensimmäisen persoonan ammuntapelit ovat sekä yksi suosituimmista että pahamaineisimmista digitaalisten pelien genreistä. Tällaisissa peleissä pelaaja katselee pelinäkymää pelaamansa hahmon silmin ja ampuu kohteita. Näitä pelejä kutsutaan joskus myös nimillä räiskintäpelit tai FPS-pelit. Ne sisältävät voimakasta tunnepitoista sisältöä ja vaativat äärimmäistä näönvaraista tarkkaavuutta. Näistä syistä ensimmäisen persoonan ammuntapelien on aiemmissa tutkimuksissa pelätty olevan haitallisia ihmisen tunne-elämälle ja toisaalta kehittävän erilaisia kognitiivisia taitoja, kuten näönvaraista tarkkaavuutta. Väitöskirjassa tutkittiin yksilöllisiä eroja ensimmäisen persoonan ammuntapelien pelikokemuksessa. Pelikokemuksella tarkoitetaan kokemusta, joka herää pelaajassa tai katselijassa esimerkiksi tunnetasolla, huomion kiinnittämisenä tai reflektioina omasta kokemuksesta pelin aikana.
Eroja pelikokemuksessa selvitettiin tutkimalla kuinka mieltymykset väkivaltaisiin pelidynamiikkoihin eli toiminnallisiin pelisisältöihin (esimerkiksi mieltymykset ampumiseen, tappamiseen ja räjäyttämiseen) vaikuttavat pelaajien tunnetiloihin ja laajempiin reflektioihin. Tämän lisäksi väitöskirjassa tutkittiin silmänliikkeitä tarkastelemalla kuinka näönvaraisen tarkkaavuuden taidot ovat yhteydessä ensimmäisen persoonan ammuntapelien pelivideoiden katseluun. Näönvaraisella tarkkaavuudella tarkoitetaan kykyä suunnata, ylläpitää, tai vaihtaa huomion kohdetta näköaistia vaativissa ympäristöissä, kuten katsellessa pelinäkymää. Tulokset osoittivat, että sekä mieltymykset pelin sisältöihin että näönvaraisen tarkkaavuuden taidot vaikuttivat pelikokemukseen. Tämä näkyi esimerkiksi siten, että pelimieltymykset vaikuttivat fysiologisiin tunteisiin liittyviin vasteisiin sekä kokemuksiin uteliaisuudesta, elinvoimaisuudesta ja minäpystyvyydestä. Lisäksi näönvaraisen tarkkaavuuden taidot vaikuttivat siihen, miten pelivideota silmäiltiin.
Väitöskirjan tulokset auttavat ymmärtämään, miksi pelikokemuksessa on yksilöllistä vaihtelua: pelaajat ja katsojat eroavat taidoiltaan ja mieltymyksiltään. Tämä vaikuttaa siihen, millä tavoin pelaajat ja katselijat kiinnittävät huomiota peliin ja minkälaisia tunnereaktioita ja kokemuksia heillä on. Kaikki eivät siis hahmota pelisisältöjä samoin tavoin tai reagoi niihin samalla lailla, vaan pelaaminen ja pelivideoiden katselu on ainakin jossain määrin yksilöllinen kokemus. Tulosten huomioiminen on tärkeää ensimmäisen persoonan ammuntapelien psykologisten vaikutusten ja peleihin liittyvien eriävien mielipiteiden ymmärtämiseksi. Tutkimuksen tuloksilla on käytännön merkitystä myös pelisuunnittelulle, jossa voidaan paremmin huomioida pelaajien yksilölliset mieltymykset ja taidot hyvän pelikokemuksen mahdollistamiseksi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9290-4 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Elisa Mekler (IT University of Copenhagen) ja kustoksena apulaisprofessori Johanna Kaakinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Digitaalisten pelien pelaaminen ja pelivideoiden katselu vapaa-ajanviettotapana on lisääntynyt radikaalisti. Peleistä on tullut merkittävä osa ihmisten arkielämää ja täten tekijä joka vaikuttaa psykologiseen hyvinvointiin. Väitöskirjassa tarkasteltiin sitä, mitkä asiat vaikuttavat ensimmäisen persoonan ammuntapelien pelikokemukseen. Ensimmäisen persoonan ammuntapelit ovat sekä yksi suosituimmista että pahamaineisimmista digitaalisten pelien genreistä. Tällaisissa peleissä pelaaja katselee pelinäkymää pelaamansa hahmon silmin ja ampuu kohteita. Näitä pelejä kutsutaan joskus myös nimillä räiskintäpelit tai FPS-pelit. Ne sisältävät voimakasta tunnepitoista sisältöä ja vaativat äärimmäistä näönvaraista tarkkaavuutta. Näistä syistä ensimmäisen persoonan ammuntapelien on aiemmissa tutkimuksissa pelätty olevan haitallisia ihmisen tunne-elämälle ja toisaalta kehittävän erilaisia kognitiivisia taitoja, kuten näönvaraista tarkkaavuutta. Väitöskirjassa tutkittiin yksilöllisiä eroja ensimmäisen persoonan ammuntapelien pelikokemuksessa. Pelikokemuksella tarkoitetaan kokemusta, joka herää pelaajassa tai katselijassa esimerkiksi tunnetasolla, huomion kiinnittämisenä tai reflektioina omasta kokemuksesta pelin aikana.
Eroja pelikokemuksessa selvitettiin tutkimalla kuinka mieltymykset väkivaltaisiin pelidynamiikkoihin eli toiminnallisiin pelisisältöihin (esimerkiksi mieltymykset ampumiseen, tappamiseen ja räjäyttämiseen) vaikuttavat pelaajien tunnetiloihin ja laajempiin reflektioihin. Tämän lisäksi väitöskirjassa tutkittiin silmänliikkeitä tarkastelemalla kuinka näönvaraisen tarkkaavuuden taidot ovat yhteydessä ensimmäisen persoonan ammuntapelien pelivideoiden katseluun. Näönvaraisella tarkkaavuudella tarkoitetaan kykyä suunnata, ylläpitää, tai vaihtaa huomion kohdetta näköaistia vaativissa ympäristöissä, kuten katsellessa pelinäkymää. Tulokset osoittivat, että sekä mieltymykset pelin sisältöihin että näönvaraisen tarkkaavuuden taidot vaikuttivat pelikokemukseen. Tämä näkyi esimerkiksi siten, että pelimieltymykset vaikuttivat fysiologisiin tunteisiin liittyviin vasteisiin sekä kokemuksiin uteliaisuudesta, elinvoimaisuudesta ja minäpystyvyydestä. Lisäksi näönvaraisen tarkkaavuuden taidot vaikuttivat siihen, miten pelivideota silmäiltiin.
Väitöskirjan tulokset auttavat ymmärtämään, miksi pelikokemuksessa on yksilöllistä vaihtelua: pelaajat ja katsojat eroavat taidoiltaan ja mieltymyksiltään. Tämä vaikuttaa siihen, millä tavoin pelaajat ja katselijat kiinnittävät huomiota peliin ja minkälaisia tunnereaktioita ja kokemuksia heillä on. Kaikki eivät siis hahmota pelisisältöjä samoin tavoin tai reagoi niihin samalla lailla, vaan pelaaminen ja pelivideoiden katselu on ainakin jossain määrin yksilöllinen kokemus. Tulosten huomioiminen on tärkeää ensimmäisen persoonan ammuntapelien psykologisten vaikutusten ja peleihin liittyvien eriävien mielipiteiden ymmärtämiseksi. Tutkimuksen tuloksilla on käytännön merkitystä myös pelisuunnittelulle, jossa voidaan paremmin huomioida pelaajien yksilölliset mieltymykset ja taidot hyvän pelikokemuksen mahdollistamiseksi.
Viestintä