Väitös (psykologia): PsM Otto Mäki
Aika
17.1.2025 klo 12.00 - 16.00
PsM Otto Mäki esittää väitöskirjansa ”Vaccine Communication - An Empirical Investigation of Three Approaches for Addressing Vaccine Hesitancy” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.01.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/a2b1e946-1b27-4867-b0a6-13dfb7774777/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Philipp Sprengholz (Bambergin yliopisto, Saksa) ja kustoksena professori Johanna Kaakinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0036-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Rokotteet ovat kansanterveydellisesti tärkeitä. Rokotteiden ottamiseen voi kuitenkin liittyä huolta ja epävarmuutta, ja rokote-epäröinnin kohtaaminen on osoittautunut haastavaksi. Lisää tutkimusta tarvitaan jatkuvasti rokoteviestintästrategioiden kehittämiseksi.
PsM Otto Mäen väitöstutkimuksessa tutkittiin 1) minkälaisia korona- ja influenssarokote-epäröintiprofiileja Suomessa esiintyy, 2) miten viestinnän tyyli ja vastaanottajan tyylimieltymykset vaikuttavat siihen, miten rokoteviestintä otetaan vastaan, sekä 3) kuinka helposti terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät omaksumaan uuden rokote-epäröinnin kohtaamiseen kehitetyn keskustelutavan.
Tutkimuksessa paljastui, että korona- ja influenssarokotteita epäröivillä ryhmillä oli samankaltaiset profiilit, jotka vaihtelivat rokotemyönteisistä täysin rokotteita vastustaviin profiileihin. Koronarokote-epäröiviä profiileja oli kuitenkin enemmän kuin influenssarokote-epäröiviä profiileja. Näin ollen koronarokotteista viestiessä saatetaan tarvita monipuolisempia viestintästrategioita kuin influenssarokotteiden kohdalla.
Väitöstutkimus on ensimmäisten joukossa nostamassa esille ihmisten välisiä eroja viestintätyylimieltymyksissä, eli siinä, kuinka paljon he suosivat joko tilastollista tietoa tai toisten henkilökohtaisia kertomuksia tehdessään terveyteensä liittyviä päätöksiä. Vaikka rokotevastaisissa profiileissa korostui toisten henkilökohtaisten kertomusten suosiminen, reagoitiin kuitenkin mieltymyksistä riippumatta tilastoihin pohjautuvaan rokoteviestintään paremmin kuin henkilökohtaisiin rokotuskertomuksiin.
Väitöskirjan osatutkimuksessa terveydenhuollon ammattilaisia pyydettiin vastaamaan rokotevastaisiin väittämiin. Tulokset osoittivat, että lyhyen koulutusintervention suorittaneet ammattilaiset käyttivät kontrolliryhmää enemmän tehokkaiksi todettuja keskustelumenetelmiä.
Tulokset tarjoavat viranomaisille ja terveydenhuollon ammattilaisille uusia näkökulmia ja menetelmiä rokote-epäröinnin kohtaamiselle.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/a2b1e946-1b27-4867-b0a6-13dfb7774777/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Philipp Sprengholz (Bambergin yliopisto, Saksa) ja kustoksena professori Johanna Kaakinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0036-7 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Rokotteet ovat kansanterveydellisesti tärkeitä. Rokotteiden ottamiseen voi kuitenkin liittyä huolta ja epävarmuutta, ja rokote-epäröinnin kohtaaminen on osoittautunut haastavaksi. Lisää tutkimusta tarvitaan jatkuvasti rokoteviestintästrategioiden kehittämiseksi.
PsM Otto Mäen väitöstutkimuksessa tutkittiin 1) minkälaisia korona- ja influenssarokote-epäröintiprofiileja Suomessa esiintyy, 2) miten viestinnän tyyli ja vastaanottajan tyylimieltymykset vaikuttavat siihen, miten rokoteviestintä otetaan vastaan, sekä 3) kuinka helposti terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät omaksumaan uuden rokote-epäröinnin kohtaamiseen kehitetyn keskustelutavan.
Tutkimuksessa paljastui, että korona- ja influenssarokotteita epäröivillä ryhmillä oli samankaltaiset profiilit, jotka vaihtelivat rokotemyönteisistä täysin rokotteita vastustaviin profiileihin. Koronarokote-epäröiviä profiileja oli kuitenkin enemmän kuin influenssarokote-epäröiviä profiileja. Näin ollen koronarokotteista viestiessä saatetaan tarvita monipuolisempia viestintästrategioita kuin influenssarokotteiden kohdalla.
Väitöstutkimus on ensimmäisten joukossa nostamassa esille ihmisten välisiä eroja viestintätyylimieltymyksissä, eli siinä, kuinka paljon he suosivat joko tilastollista tietoa tai toisten henkilökohtaisia kertomuksia tehdessään terveyteensä liittyviä päätöksiä. Vaikka rokotevastaisissa profiileissa korostui toisten henkilökohtaisten kertomusten suosiminen, reagoitiin kuitenkin mieltymyksistä riippumatta tilastoihin pohjautuvaan rokoteviestintään paremmin kuin henkilökohtaisiin rokotuskertomuksiin.
Väitöskirjan osatutkimuksessa terveydenhuollon ammattilaisia pyydettiin vastaamaan rokotevastaisiin väittämiin. Tulokset osoittivat, että lyhyen koulutusintervention suorittaneet ammattilaiset käyttivät kontrolliryhmää enemmän tehokkaiksi todettuja keskustelumenetelmiä.
Tulokset tarjoavat viranomaisille ja terveydenhuollon ammattilaisille uusia näkökulmia ja menetelmiä rokote-epäröinnin kohtaamiselle.
Viestintä