Väitös (psykologia): PsM Eeva Eskola
Aika
19.4.2024 klo 12.00 - 16.00
PsM Eeva Eskola esittää väitöskirjansa ”Affect-biased attention and social-emotional functioning during early childhood: The FinnBrain Birth Cohort Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.04.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/5de44bde-093c-4a80-83df-872a8bd18c12/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Evin Aktar (Leidenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Riikka Korja (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9679-7
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tässä väitöstyössä tutkittiin, miten pienet lapset käsittelevät tunteisiin liittyvää tietoa. Aiemmin on todettu, että tunteisiin liittyvän tiedon käsittely on yhteydessä muun muassa mielenterveyteen. Tässä tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että yhteydet ovat vauva- ja taaperoiässä erilaisia kuin myöhemmin lapsuudessa ja aikuisuudessa. Tutkimus on osa FinnBrain-raskauskohorttitutkimusta.
Aiempien tutkimusten mukaan ahdistuneet lapset ja aikuiset suuntautuvat muita voimakkaammin uhasta viestiviin kohteisiin ympäristössä. Ympäristön uhasta voivat viestiä esimerkiksi pelokkaat tai vihaiset kasvot.
Aiemmasta tiedetään, että pelokkaat kasvot sitovat vauvojen tarkkaavuutta muita kasvojen ilmeitä voimakkaammin. Tässä väitöstyössä saatiin viitteitä siitä, että vauvaiässä voimakkaampi tarkkaavuuden kiinnittyminen pelokkaisiin kasvoihin on yhteydessä myönteisiin piirteisiin sosiaalisessa ja emotionaalisessa kehityksessä eli se saattaa olla kehitystä tukeva asia.
Tutkimuksessa havaittiin, että pelokkaat kasvot sitovat niiden lasten tarkkaavuutta voimakkaammin 8 kuukauden iässä, joiden vanhemmilla ei ollut huolta syömiseen, uneen tai rauhoittumiseen liittyen vauvan ollessa 3 kuukauden ikäinen. Lisäksi havaittiin, että voimakkaampi tarkkaavuuden kiinnittyminen pelokkaisiin kasvoihin 8 kuukauden iässä oli yhteydessä parempiin sosiaalisiin ja emotionaalisiin taitoihin 2 vuoden iässä. Tässä tutkimuksessa löydettiin myös viitteitä siitä, että kasvojen ilmeet sitovat voimakkaammin tarkkaavuutta 5-vuotiaana kuin 2-vuotiaana. Kasvojen ilmeistä tarkasteltiin iloisia, pelokkaita, vihaisia ja surullisia kasvoja.
Osatutkimuksiin osallistui 149–477 lasta. Tutkimuskäynneillä lasten tarkkaavuuden mittaamisessa käytettiin katseenseurantalaitteistoa, jonka avulla voidaan tutkia myös koehenkilöitä, jotka eivät pysty noudattamaan kielellisiä ohjeita tai antamaan sanallisia vastauksia.
Lapsen tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen varhaisten piirteiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta niihin liittyvät haasteet ja kehitystä suojaavat tekijät voidaan tunnistaa mahdollisimman varhain kehityksen aikana.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/5de44bde-093c-4a80-83df-872a8bd18c12/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Evin Aktar (Leidenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena professori Riikka Korja (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9679-7
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tässä väitöstyössä tutkittiin, miten pienet lapset käsittelevät tunteisiin liittyvää tietoa. Aiemmin on todettu, että tunteisiin liittyvän tiedon käsittely on yhteydessä muun muassa mielenterveyteen. Tässä tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että yhteydet ovat vauva- ja taaperoiässä erilaisia kuin myöhemmin lapsuudessa ja aikuisuudessa. Tutkimus on osa FinnBrain-raskauskohorttitutkimusta.
Aiempien tutkimusten mukaan ahdistuneet lapset ja aikuiset suuntautuvat muita voimakkaammin uhasta viestiviin kohteisiin ympäristössä. Ympäristön uhasta voivat viestiä esimerkiksi pelokkaat tai vihaiset kasvot.
Aiemmasta tiedetään, että pelokkaat kasvot sitovat vauvojen tarkkaavuutta muita kasvojen ilmeitä voimakkaammin. Tässä väitöstyössä saatiin viitteitä siitä, että vauvaiässä voimakkaampi tarkkaavuuden kiinnittyminen pelokkaisiin kasvoihin on yhteydessä myönteisiin piirteisiin sosiaalisessa ja emotionaalisessa kehityksessä eli se saattaa olla kehitystä tukeva asia.
Tutkimuksessa havaittiin, että pelokkaat kasvot sitovat niiden lasten tarkkaavuutta voimakkaammin 8 kuukauden iässä, joiden vanhemmilla ei ollut huolta syömiseen, uneen tai rauhoittumiseen liittyen vauvan ollessa 3 kuukauden ikäinen. Lisäksi havaittiin, että voimakkaampi tarkkaavuuden kiinnittyminen pelokkaisiin kasvoihin 8 kuukauden iässä oli yhteydessä parempiin sosiaalisiin ja emotionaalisiin taitoihin 2 vuoden iässä. Tässä tutkimuksessa löydettiin myös viitteitä siitä, että kasvojen ilmeet sitovat voimakkaammin tarkkaavuutta 5-vuotiaana kuin 2-vuotiaana. Kasvojen ilmeistä tarkasteltiin iloisia, pelokkaita, vihaisia ja surullisia kasvoja.
Osatutkimuksiin osallistui 149–477 lasta. Tutkimuskäynneillä lasten tarkkaavuuden mittaamisessa käytettiin katseenseurantalaitteistoa, jonka avulla voidaan tutkia myös koehenkilöitä, jotka eivät pysty noudattamaan kielellisiä ohjeita tai antamaan sanallisia vastauksia.
Lapsen tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen varhaisten piirteiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta niihin liittyvät haasteet ja kehitystä suojaavat tekijät voidaan tunnistaa mahdollisimman varhain kehityksen aikana.
Viestintä