Väitös (psykologia): PsL Susanna Salomäki
Aika
29.11.2024 klo 13.00 - 17.00
PsL Susanna Salomäki esittää väitöskirjansa ”Social functioning in young adolescents born very preterm” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.11.2024 klo 13.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Kati Heinonen-Tuomaala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Riikka Korja (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9952-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kaverisuhteet ovat tärkeitä nuorelle. Haasteet kaverisuhteissa voivat lisätä riskiä yksinäisyyteen ja mielenterveysongelmiin. Pikkukeskosuuteen (syntymä ennen 32. raskausviikkoa ja/tai syntymäpaino korkeintaan 1500 grammaa) liittyy erilaisia pitkäaikaisvaikutuksia. Yksinäisyyden tutkiminen pikkukeskosilla on uutta. Varhaisnuorten omia kokemuksia ja syntymähetkellä todennetun biologisen sukupuolen vaikutuksia sosiaaliseen toimintakykyyn on tutkittu vähän.
Psykologian alan väitöstutkimuksessaan PsL Susanna Salomäki selvitti 11-vuotiaiden pikkukeskosten kokemuksia sosiaalisista taidoistaan ja yksinäisyydestään. Väitöskirja on osa PIPARI-tutkimusta, jossa seurataan Tyksissä 2001 – 2006 syntyneitä pikkukeskosia.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista pikkukeskosista arvioi sosiaaliset taitonsa kohtalaisiksi, eivätkä he kokeneet itseään erityisen yksinäisiksi. Pikkukeskostytöt arvioivat sosiaalisen toimintakykynsä usein heikommaksi kuin täysiaikaisena syntyneet tytöt, kun taas pikkukeskospojat arvioivat sosiaalisen toimintakykynsä usein paremmaksi kuin täysiaikaisena syntyneet pojat.
Pikkukeskosten sosiaalinen toimintakyky oli tässä tutkimuksessa vahvemmin yhteydessä aivojen kehitykseen kuin täysiaikaisena syntyneiden lasten. Erityisesti toiminnanohjaustaidoilla näyttää olevan merkitystä. Ne pikkukeskoset, joiden on helpompi huomioida monta asiaa kerrallaan, kokevat sosiaalisen toimintakykynsä paremmaksi. Iän myötä lievemmät neurologisen kehityksen poikkeavuudet voivat haitata sosiaalista selviytymistä, mikä puoltaa seurantaa.
Äidin masennus- ja stressioireet pikkulapsiaikana olivat yhteydessä pikkukeskostyttöjen heikompaan sosiaaliseen toimintakykyyn varhaisnuoruudessa. Pikkukeskospojilla vastaavaa yhteyttä ei löytynyt, vaan heillä sosiaaliset vaikeudet liittyivät enemmän aivojen kehityksen ongelmiin.
Tämän tutkimuksen valossa pikkukeskosena syntyneiden lasten kaverisuhteita ja hyvinvointia voidaan edistää seuraamalla heidän sosiaalista kehitystään ja tarjoamalla heidän vanhemmilleen psyykkistä tukea jo varhaisvaiheessa.
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Kati Heinonen-Tuomaala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Riikka Korja (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9952-1 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kaverisuhteet ovat tärkeitä nuorelle. Haasteet kaverisuhteissa voivat lisätä riskiä yksinäisyyteen ja mielenterveysongelmiin. Pikkukeskosuuteen (syntymä ennen 32. raskausviikkoa ja/tai syntymäpaino korkeintaan 1500 grammaa) liittyy erilaisia pitkäaikaisvaikutuksia. Yksinäisyyden tutkiminen pikkukeskosilla on uutta. Varhaisnuorten omia kokemuksia ja syntymähetkellä todennetun biologisen sukupuolen vaikutuksia sosiaaliseen toimintakykyyn on tutkittu vähän.
Psykologian alan väitöstutkimuksessaan PsL Susanna Salomäki selvitti 11-vuotiaiden pikkukeskosten kokemuksia sosiaalisista taidoistaan ja yksinäisyydestään. Väitöskirja on osa PIPARI-tutkimusta, jossa seurataan Tyksissä 2001 – 2006 syntyneitä pikkukeskosia.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista pikkukeskosista arvioi sosiaaliset taitonsa kohtalaisiksi, eivätkä he kokeneet itseään erityisen yksinäisiksi. Pikkukeskostytöt arvioivat sosiaalisen toimintakykynsä usein heikommaksi kuin täysiaikaisena syntyneet tytöt, kun taas pikkukeskospojat arvioivat sosiaalisen toimintakykynsä usein paremmaksi kuin täysiaikaisena syntyneet pojat.
Pikkukeskosten sosiaalinen toimintakyky oli tässä tutkimuksessa vahvemmin yhteydessä aivojen kehitykseen kuin täysiaikaisena syntyneiden lasten. Erityisesti toiminnanohjaustaidoilla näyttää olevan merkitystä. Ne pikkukeskoset, joiden on helpompi huomioida monta asiaa kerrallaan, kokevat sosiaalisen toimintakykynsä paremmaksi. Iän myötä lievemmät neurologisen kehityksen poikkeavuudet voivat haitata sosiaalista selviytymistä, mikä puoltaa seurantaa.
Äidin masennus- ja stressioireet pikkulapsiaikana olivat yhteydessä pikkukeskostyttöjen heikompaan sosiaaliseen toimintakykyyn varhaisnuoruudessa. Pikkukeskospojilla vastaavaa yhteyttä ei löytynyt, vaan heillä sosiaaliset vaikeudet liittyivät enemmän aivojen kehityksen ongelmiin.
Tämän tutkimuksen valossa pikkukeskosena syntyneiden lasten kaverisuhteita ja hyvinvointia voidaan edistää seuraamalla heidän sosiaalista kehitystään ja tarjoamalla heidän vanhemmilleen psyykkistä tukea jo varhaisvaiheessa.
Viestintä