Väitös (psykologia): DI Roosa Kallionpää
Aika
15.4.2023 klo 12.00 - 16.00
DI Roosa Kallionpää esittää väitöskirjansa ”Anesthetic-induced unresponsiveness: Electroencephalographic correlates and subjective experiences” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 15.4.2023 klo 12:00 (Turun yliopisto, Educarium, EDU1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9216-4 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Arvi Yli-Hankala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Katja Valli (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Anestesialääkkeillä voidaan saada aikaan palautuvia muutoksia ihmisen vastauskykyisyydessä, kytkeytyneisyydessä ympäröivään maailmaan ja tajunnassa. Aivosähkökäyrään (EEG) pohjautuvat menetelmät tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia mitata yleisanestesian vaikutusta aivoissa, sillä niitä on suhteellisen helppo käyttää leikkaussalissa.
Tutkimuksessa nuorille terveille vapaaehtoisille annettiin joko deksmedetomidiini- tai propofolianesteettia, kunnes he menettivät vastauskykynsä. Koehenkilöt herätettiin tasaisen lääkeannostelun aikana ja haastateltiin. Koko kokeen ajan mitattiin EEG:tä, josta tutkittiin N400-herätevastetta sekä konnektiivisuutta eli aivoalueiden välisiä toiminnallisia yhteyksiä.
Pään etuosasta mitattu konnektiivisuus alfa-taajuuskaistassa erotteli toisistaan tilat, jotka erosivat vastauskykyisyyden tai lääkepitoisuuden suhteen, ja konnektiivisuuden vallitseva suunta etualueella muuttui henkilön vastauskykyisyyden mukaan. N400-herätevasteella mitattu puhutun kielen ymmärtäminen katosi vastauskyvyn menettämisen myötä. Deksmedetomidiiniryhmässä osa N400-vasteesta kuitenkin säilyi, mikä viittaa siihen, että anesteettien aiheuttaman vastauskyvyttömyyden aikana sanojen prosessointi voi säilyä osittain. Yksilötasolla N400-herätevasteen havaitseminen oli kuitenkin vaikeaa hereilläkin, ja analyysimenetelmän valinnalla oli suuri vaikutus herätevasteen havaitsemiseen. Subjektiiviset kokemukset olivat yleisiä kevyen kokeellisen nukutuksen aikana eli henkilöt eivät olleet tajuttomassa tilassa. Kokemukset olivat kuitenkin usein tutkimusympäristöstä irtikytkeytyneitä eli esimerkiksi unennäköä.
Juuri ja juuri vastauskyvyttömyyden aikaansaavat deksmedetomidiini- ja propofoliannokset eivät siis aiheuta kokemuksista vapaata tajuttomuutta. Deksmedetomidiini ei myöskään täysin estä merkityssisällöllisten ärsykkeiden käsittelyä. Etummaisten EEG-kanavien välillä mitattu konnektiivisuus saattaa olla tulevaisuudessa hyödyllinen menetelmä anestesian syvyyden mittaamisessa.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9216-4 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Arvi Yli-Hankala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Katja Valli (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykologia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Anestesialääkkeillä voidaan saada aikaan palautuvia muutoksia ihmisen vastauskykyisyydessä, kytkeytyneisyydessä ympäröivään maailmaan ja tajunnassa. Aivosähkökäyrään (EEG) pohjautuvat menetelmät tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia mitata yleisanestesian vaikutusta aivoissa, sillä niitä on suhteellisen helppo käyttää leikkaussalissa.
Tutkimuksessa nuorille terveille vapaaehtoisille annettiin joko deksmedetomidiini- tai propofolianesteettia, kunnes he menettivät vastauskykynsä. Koehenkilöt herätettiin tasaisen lääkeannostelun aikana ja haastateltiin. Koko kokeen ajan mitattiin EEG:tä, josta tutkittiin N400-herätevastetta sekä konnektiivisuutta eli aivoalueiden välisiä toiminnallisia yhteyksiä.
Pään etuosasta mitattu konnektiivisuus alfa-taajuuskaistassa erotteli toisistaan tilat, jotka erosivat vastauskykyisyyden tai lääkepitoisuuden suhteen, ja konnektiivisuuden vallitseva suunta etualueella muuttui henkilön vastauskykyisyyden mukaan. N400-herätevasteella mitattu puhutun kielen ymmärtäminen katosi vastauskyvyn menettämisen myötä. Deksmedetomidiiniryhmässä osa N400-vasteesta kuitenkin säilyi, mikä viittaa siihen, että anesteettien aiheuttaman vastauskyvyttömyyden aikana sanojen prosessointi voi säilyä osittain. Yksilötasolla N400-herätevasteen havaitseminen oli kuitenkin vaikeaa hereilläkin, ja analyysimenetelmän valinnalla oli suuri vaikutus herätevasteen havaitsemiseen. Subjektiiviset kokemukset olivat yleisiä kevyen kokeellisen nukutuksen aikana eli henkilöt eivät olleet tajuttomassa tilassa. Kokemukset olivat kuitenkin usein tutkimusympäristöstä irtikytkeytyneitä eli esimerkiksi unennäköä.
Juuri ja juuri vastauskyvyttömyyden aikaansaavat deksmedetomidiini- ja propofoliannokset eivät siis aiheuta kokemuksista vapaata tajuttomuutta. Deksmedetomidiini ei myöskään täysin estä merkityssisällöllisten ärsykkeiden käsittelyä. Etummaisten EEG-kanavien välillä mitattu konnektiivisuus saattaa olla tulevaisuudessa hyödyllinen menetelmä anestesian syvyyden mittaamisessa.
Viestintä