Väitös (psykiatria): LL Venla Kumpulainen
Aika
28.3.2024 klo 12.00 - 16.00
LL Venla Kumpulainen esittää väitöskirjansa ”Brain white matter development, associations to maternal perinatal psychological distress and emotional attention at the age of 5 years” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 28.03.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/61600503-9ef7-440e-884b-70f1153fc1c5/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Juha Salmitaival (Aalto-yliopisto) ja kustoksena dosentti Jetro Tuulari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9631-5
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Ihmisen aivojen valkean aineen kehitys alkaa varhain sikiökaudella ja jatkuu rakenteen hienosäätönä pitkälle aikuisuuteen valmistaen yksilöä ympäristönsä vaatimuksiin. Lukuisat raskaudenaikaiset ja -jälkeiset altisteet kuten äidin kokema psykologinen stressi ja vuorovaikutus muokkaavat kehittyvän lapsen kognitiivisia ja tunne-elämän taitoja arkipäivän haasteiden kohtaamiseksi.
Väitöskirjatyössä tarkastellaan normatiivista lapsen aivojen valkean aineen kehitystä, sen ja äidin raskauden ympärillä esiintyvän masennuksen välisiä yhteyksiä sekä näiden suhdetta siihen, miten lapsi kohdentaa huomiotaan ympäristönsä tunnelatautuneita ärsykkeitä kohtaan ensimmäisen 5 elinvuoden aikana. Lisäksi väitöskirjassa arvioidaan aineistona käytetyn 5-vuotiaiden lasten aivojen diffuusiotensorikuvantamisaineiston rajoitteita ja kuvantamismuuttujien vaikutusta tulosten toistettavuuteen sekä tarkastellaan aivokuvantamiseen liittyvien sattumalöydösten esiintyvyyttä vastasyntyneillä.
Äidin raskaudenaikaisen masennuksen havaittiin lisäävän valkean aineen integriteettiä pojilla 5 vuoden iässä arvioituna. Sen sijaan tytöillä, joiden valkean aineen rakenne oli yleisesti 5-vuotiaana poikia järjestyneempää, altistuminen äidin masennukselle ensimmäisen kolmen elinkuukauden aikana liittyi valkean aineen integriteetin alentumiseen. Tyttöjen lisääntynyt tarkkaavuus pelokkaisiin ilmeisiin liittyi sekä alentuneeseen valkean aineen järjestyneisyyteen että altistumiseen äidin ahdistuneisuudelle ensimmäisten elinkuukausien aikana. Vastasyntyneillä aivojen magneettikuvissa sattumalöydöksenä havaitut vähäiset verenvuodot (esiintyvyys 6.9%) eivät vaikuttaneet lasten neurologiseen kehitykseen.
Väitöskirja luo uutta tietoa äidin masennuksen vaikutuksesta kehittyviin aivoihin sukupuoli- ja ajankohtariippuvaisella tavalla sekä sen vaikutuksesta jälkeläisten tunne-elämän taitojen kypsymiseen. Aivojen kehityskulkuun vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen osaltaan parantaa mahdollisuuksia tukea lapsen kehitystä ja ehkäistä esimerkiksi sosiaalisten ja kognitiivisten vaikeuksia ilmaantumista.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/61600503-9ef7-440e-884b-70f1153fc1c5/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Juha Salmitaival (Aalto-yliopisto) ja kustoksena dosentti Jetro Tuulari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9631-5
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Ihmisen aivojen valkean aineen kehitys alkaa varhain sikiökaudella ja jatkuu rakenteen hienosäätönä pitkälle aikuisuuteen valmistaen yksilöä ympäristönsä vaatimuksiin. Lukuisat raskaudenaikaiset ja -jälkeiset altisteet kuten äidin kokema psykologinen stressi ja vuorovaikutus muokkaavat kehittyvän lapsen kognitiivisia ja tunne-elämän taitoja arkipäivän haasteiden kohtaamiseksi.
Väitöskirjatyössä tarkastellaan normatiivista lapsen aivojen valkean aineen kehitystä, sen ja äidin raskauden ympärillä esiintyvän masennuksen välisiä yhteyksiä sekä näiden suhdetta siihen, miten lapsi kohdentaa huomiotaan ympäristönsä tunnelatautuneita ärsykkeitä kohtaan ensimmäisen 5 elinvuoden aikana. Lisäksi väitöskirjassa arvioidaan aineistona käytetyn 5-vuotiaiden lasten aivojen diffuusiotensorikuvantamisaineiston rajoitteita ja kuvantamismuuttujien vaikutusta tulosten toistettavuuteen sekä tarkastellaan aivokuvantamiseen liittyvien sattumalöydösten esiintyvyyttä vastasyntyneillä.
Äidin raskaudenaikaisen masennuksen havaittiin lisäävän valkean aineen integriteettiä pojilla 5 vuoden iässä arvioituna. Sen sijaan tytöillä, joiden valkean aineen rakenne oli yleisesti 5-vuotiaana poikia järjestyneempää, altistuminen äidin masennukselle ensimmäisen kolmen elinkuukauden aikana liittyi valkean aineen integriteetin alentumiseen. Tyttöjen lisääntynyt tarkkaavuus pelokkaisiin ilmeisiin liittyi sekä alentuneeseen valkean aineen järjestyneisyyteen että altistumiseen äidin ahdistuneisuudelle ensimmäisten elinkuukausien aikana. Vastasyntyneillä aivojen magneettikuvissa sattumalöydöksenä havaitut vähäiset verenvuodot (esiintyvyys 6.9%) eivät vaikuttaneet lasten neurologiseen kehitykseen.
Väitöskirja luo uutta tietoa äidin masennuksen vaikutuksesta kehittyviin aivoihin sukupuoli- ja ajankohtariippuvaisella tavalla sekä sen vaikutuksesta jälkeläisten tunne-elämän taitojen kypsymiseen. Aivojen kehityskulkuun vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen osaltaan parantaa mahdollisuuksia tukea lapsen kehitystä ja ehkäistä esimerkiksi sosiaalisten ja kognitiivisten vaikeuksia ilmaantumista.
Viestintä