Väitös (psykiatria): LL Elmo Pulli
Aika
28.10.2023 klo 12.00 - 18.00
LL Elmo Pulli esittää väitöskirjansa ”Prenatal Maternal Health and Child Brain Structure: Implications for Non-verbal Ability and Optimizing Subcortical Segmentation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 28.10.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -luentosali, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/c6f108ac-23fd-4e40-a713-1e0ce3886a0f/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Hanan El Marroun (Rotterdamin Erasmus-yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena dosentti Jetro J. Tuulari (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9446-5
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tämä väitöskirja käsittelee raskaudenaikaisen ympäristön ja elämän varhaisvaiheiden vaikutusta kehittyviin aivoihin, sekä aivokuoren rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin viisivuotiailla lapsilla.
Väitöskirjan osatöissä käydään läpi aiempi kirjallisuus raskaudenaikaisten altisteiden yhteyksistä aivojen kehitykseen. Aivojen kehitykseen voivat vaikuttaa kemialliset altisteet, kuten alkoholi tai huumeet, sekä odottavan äidin ominaisuudet ja elintavat, kuten ikä, mielenterveys ja ravitsemus.
Tutkittavat henkilöt olivat FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksen viisivuotiaiden aivokuvantamiskäynnille osallistuneita, tavanomaisesti kehittyviä lapsia. Osatutkimuksissa selviteltiin raskausaikaan ja synnytykseen liittyvien altisteiden yhteyksiä aivojen rakenteeseen, sekä aivojen rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin. Uusi löydös oli, että takaraivonlohkon keskipinnan tilavuus ja pinta-ala olivat yhteydessä kognitiivisiin taitoihin. Tutkimus oli ensimmäinen, joka selvitti aivokuoren rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin suuressa otoksessa viisivuotiaita (173 osallistujaa).
Viimeisen osatyön tarkoitus oli arvioida, miten tarkkaan yleisesti käytetyt automaattiset menetelmät pystyvät rajaamaan aivokuoren alaiset harmaan aineen tumakkeet aivojen magneettikuvasta verrattuna käsin tehtyyn rajaukseen. Niiden tarkkuus ei ole erinomainen etenkään mantelitumakkeen ja aivoturson kohdalla. Tutkittavien alueiden tarkka ja luotettava rajaaminen on ensiluokkaisen tärkeää kaikessa rakenteellisessa aivotutkimuksessa. Väitöskirjatyöni toi huomiota näiden menetelmien rajoitteille, ja käsin tehtyjä luokitteluja voidaan mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa menetelmien parantamiseksi.
Tämä väitöskirja kuvaa aiemman aivokuvantamiskirjallisuuden ja tutkimuksissa yleisesti käytettyjen menetelmien rajoitteita ja luo uutta tietoa kognitiivisten taitojen yhteydestä aivojen rakenteeseen aiemmin vähän tutkitussa ikäryhmässä. Aivojen normaaliin kehitykseen vaikuttavien asioiden ymmärtäminen auttaa tunnistamaan poikkeavia kehityskulkuja ja niille altistavia tekijöitä, ja voi sitä kautta tulevaisuudessa vaikuttaa esim. terveysneuvontaan tai lääkehoitoon liittyviin päätöksiin.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/c6f108ac-23fd-4e40-a713-1e0ce3886a0f/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Hanan El Marroun (Rotterdamin Erasmus-yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena dosentti Jetro J. Tuulari (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9446-5
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tämä väitöskirja käsittelee raskaudenaikaisen ympäristön ja elämän varhaisvaiheiden vaikutusta kehittyviin aivoihin, sekä aivokuoren rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin viisivuotiailla lapsilla.
Väitöskirjan osatöissä käydään läpi aiempi kirjallisuus raskaudenaikaisten altisteiden yhteyksistä aivojen kehitykseen. Aivojen kehitykseen voivat vaikuttaa kemialliset altisteet, kuten alkoholi tai huumeet, sekä odottavan äidin ominaisuudet ja elintavat, kuten ikä, mielenterveys ja ravitsemus.
Tutkittavat henkilöt olivat FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksen viisivuotiaiden aivokuvantamiskäynnille osallistuneita, tavanomaisesti kehittyviä lapsia. Osatutkimuksissa selviteltiin raskausaikaan ja synnytykseen liittyvien altisteiden yhteyksiä aivojen rakenteeseen, sekä aivojen rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin. Uusi löydös oli, että takaraivonlohkon keskipinnan tilavuus ja pinta-ala olivat yhteydessä kognitiivisiin taitoihin. Tutkimus oli ensimmäinen, joka selvitti aivokuoren rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin suuressa otoksessa viisivuotiaita (173 osallistujaa).
Viimeisen osatyön tarkoitus oli arvioida, miten tarkkaan yleisesti käytetyt automaattiset menetelmät pystyvät rajaamaan aivokuoren alaiset harmaan aineen tumakkeet aivojen magneettikuvasta verrattuna käsin tehtyyn rajaukseen. Niiden tarkkuus ei ole erinomainen etenkään mantelitumakkeen ja aivoturson kohdalla. Tutkittavien alueiden tarkka ja luotettava rajaaminen on ensiluokkaisen tärkeää kaikessa rakenteellisessa aivotutkimuksessa. Väitöskirjatyöni toi huomiota näiden menetelmien rajoitteille, ja käsin tehtyjä luokitteluja voidaan mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa menetelmien parantamiseksi.
Tämä väitöskirja kuvaa aiemman aivokuvantamiskirjallisuuden ja tutkimuksissa yleisesti käytettyjen menetelmien rajoitteita ja luo uutta tietoa kognitiivisten taitojen yhteydestä aivojen rakenteeseen aiemmin vähän tutkitussa ikäryhmässä. Aivojen normaaliin kehitykseen vaikuttavien asioiden ymmärtäminen auttaa tunnistamaan poikkeavia kehityskulkuja ja niille altistavia tekijöitä, ja voi sitä kautta tulevaisuudessa vaikuttaa esim. terveysneuvontaan tai lääkehoitoon liittyviin päätöksiin.
Viestintä