Väitös (psykiatria): LL Elina Sormunen
Aika
25.4.2025 klo 12.00 - 16.00
LL Elina Sormunen esittää väitöskirjansa ”Risk factors of non-affective psychoses: Metabolic health indicators and physical activity in childhood and adolescence” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.4.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Erika Jääskeläinen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Jarmo Hietala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0091-6 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, väitöskirjatutkija Elina Sormunen selvitti väitöstutkimuksessaan, liittyvätkö lapsuus- ja nuoruusiän metaboliset tekijät ja fyysinen aktiivisuus riskiin sairastua myöhemmin ei-affektiiviseen psykoosiin, kuten skitsofreniaan. Tutkimuksen aineistona oli suomalainen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimus, jossa yli 3500 lapsen ja nuoren kehitystä on seurattu vuodesta 1980 alkaen. Tutkittavien psykiatriset diagnoosit kerättiin kansallisesta hoitoilmoitusrekisteristä.
Kokonaan uusi havainto oli, että liikunnan määrä vaikuttaa psykoosiriskiin jo lapsuudesta lähtien. Mitä vähemmän lapsi tai nuori liikkui, sitä suurempi riski oli sairastua aikuisena psykoosiin, erityisesti skitsofreniaan. Myös lapsuus- ja nuoruusiän alipainoisuus lisäsi riskiä, mutta kolesteroli- tai insuliinitasot eivät olleet yhteydessä myöhempään ei-affektiivisen psykoosin riskiin. Hieman yllättäen matala veren triglyseriditaso näytti liittyvän psykoosin varhaisempaan puhkeamiseen.
Voidaanko liikunnalla ehkäistä psykoosia?
Nykykäsityksen mukaan psykoosit johtuvat perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Syy-seuraussuhdetta ei tämän tutkimuksen perusteella voida osoittaa, vaan aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. On todennäköistä, että vähäisen liikunnan taustalla on useita syitä, mukaan lukien viivästynyt motorinen kehitys ennen psykoosin puhkeamista. Toisaalta aiemman tutkimusnäytön perusteella liikunta vaikuttaa monin tavoin aivojen kehitykseen ja aiheuttaa muutoksia sekä aivojen rakenteessa että toiminnassa myös aikuisilla.
Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että liikuntaa edistäviä toimia tulisi sisällyttää psykoosin ehkäisyyn tähtääviin ohjelmiin. Tulokset tukevat myös käsitystä skitsofreniasta koko elimistöön vaikuttavana kehityksellisenä häiriönä, johon liittyy metabolisia poikkeavuuksia jo lapsuudessa.
Vastaväittäjänä toimii professori Erika Jääskeläinen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Jarmo Hietala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0091-6 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, väitöskirjatutkija Elina Sormunen selvitti väitöstutkimuksessaan, liittyvätkö lapsuus- ja nuoruusiän metaboliset tekijät ja fyysinen aktiivisuus riskiin sairastua myöhemmin ei-affektiiviseen psykoosiin, kuten skitsofreniaan. Tutkimuksen aineistona oli suomalainen Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimus, jossa yli 3500 lapsen ja nuoren kehitystä on seurattu vuodesta 1980 alkaen. Tutkittavien psykiatriset diagnoosit kerättiin kansallisesta hoitoilmoitusrekisteristä.
Kokonaan uusi havainto oli, että liikunnan määrä vaikuttaa psykoosiriskiin jo lapsuudesta lähtien. Mitä vähemmän lapsi tai nuori liikkui, sitä suurempi riski oli sairastua aikuisena psykoosiin, erityisesti skitsofreniaan. Myös lapsuus- ja nuoruusiän alipainoisuus lisäsi riskiä, mutta kolesteroli- tai insuliinitasot eivät olleet yhteydessä myöhempään ei-affektiivisen psykoosin riskiin. Hieman yllättäen matala veren triglyseriditaso näytti liittyvän psykoosin varhaisempaan puhkeamiseen.
Voidaanko liikunnalla ehkäistä psykoosia?
Nykykäsityksen mukaan psykoosit johtuvat perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Syy-seuraussuhdetta ei tämän tutkimuksen perusteella voida osoittaa, vaan aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta. On todennäköistä, että vähäisen liikunnan taustalla on useita syitä, mukaan lukien viivästynyt motorinen kehitys ennen psykoosin puhkeamista. Toisaalta aiemman tutkimusnäytön perusteella liikunta vaikuttaa monin tavoin aivojen kehitykseen ja aiheuttaa muutoksia sekä aivojen rakenteessa että toiminnassa myös aikuisilla.
Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että liikuntaa edistäviä toimia tulisi sisällyttää psykoosin ehkäisyyn tähtääviin ohjelmiin. Tulokset tukevat myös käsitystä skitsofreniasta koko elimistöön vaikuttavana kehityksellisenä häiriönä, johon liittyy metabolisia poikkeavuuksia jo lapsuudessa.
Viestintä