Väitös (poliittinen historia): VTM Laura Ipatti
Aika
5.12.2024 klo 12.00 - 16.00
VTM Laura Ipatti esittää väitöskirjansa ”Suomettumisesta Suomi-buumiin. Suomen julkisuusdiplomatia Japanissa 1962-2003” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 5.12.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii FT, dosentti Seija Jalagin (Oulun yliopisto) ja kustoksena PhD, professori Louis Clerc (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on poliittinen historia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9972-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimus tarkastelee Suomen julkisuusdiplomatian, eli aikalaistermein tunnetuksi tekemisen, historiaa Japanissa, jossa Suomen maakuva on ollut 2000-luvun alusta asti poikkeuksellisen vahva. Arkistolähteiden ja Japanin harvinaisen esimerkin avulla valotetaan 1960-luvun alusta 2000-luvulle Suomen valtiovetoisen ulkomaisiin yleisöihin kohdistuneen vaikuttamisen, maakuvan rakentamisen, ja vienti- ja kulttuurisuhteiden edistämisen merkitystä Suomen kansainväliselle asemalle.
Julkisuusdiplomatian rooli korostui kylmässä sodassa, kun imagonhallinnasta tuli puolueettomalle suurvaltablokkien väliin jääneelle Suomelle tärkeä ulkosuhteiden apuväline. Vaikka Neuvostoliiton naapuruus rajoitti Suomen kansainvälistä liikkumavaraa, valtionhallinnon haarat onnistuivat rakentamaan monipuolisia yhteyksiä liberaalidemokraattisten markkinatalouksien ryhmään, myös länsiliittoutuneeseen Japaniin. Tapaus näyttää, kuinka Suomi loi aktiivisesti yhteiskunnallista vuorovaikutusta yli blokkirajojen.
Julkisuusdiplomatian toimijoina tarkastellaan ulkoasiainhallinnon rinnalla kauppa- ja teollisuusministeriötä ja opetusministeriötä, jotka kurottivat Japaniin Suomen Tokion-suurlähetystön välityksellä. Julkisuusdiplomatialla Suomi hankki tunnustusta, jonka tarkoitus oli vahvistaa Suomen uskottavuutta länsimaisena yhteiskuntana ja luotettavana kumppanina. Toiminta kehittyi kylmän sodan imagokampanjoinnista kohti systemaattista vaikuttamista ja internetin elektronista diplomatiaa. Perinteisiä Suomen esittelemisen tapoja olivat tiedotusaineiston jakelu, näyttelytoiminta, lehdistösuhteet ja suomalaisen kulttuurin levittäminen.
Japanin Suomi-kuva kehittyi suomettumiskeskustelun leimaamasta niukasta ja negatiivisesta tunnettuudesta vuosituhannen vaihteen Suomi-ihastukseksi ja sai modernit piirteensä. Japanin Suomi-brändi heijastaakin vuosikymmenten tiedotustyötä. Japani-suhteen tarkastelu osoittaa niitä monipuolisia väyliä, joilla Suomi turvasi asemaansa länsimaistyyppisten yhteiskuntien kehityksessä.
Vastaväittäjänä toimii FT, dosentti Seija Jalagin (Oulun yliopisto) ja kustoksena PhD, professori Louis Clerc (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on poliittinen historia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9972-9 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöstutkimus tarkastelee Suomen julkisuusdiplomatian, eli aikalaistermein tunnetuksi tekemisen, historiaa Japanissa, jossa Suomen maakuva on ollut 2000-luvun alusta asti poikkeuksellisen vahva. Arkistolähteiden ja Japanin harvinaisen esimerkin avulla valotetaan 1960-luvun alusta 2000-luvulle Suomen valtiovetoisen ulkomaisiin yleisöihin kohdistuneen vaikuttamisen, maakuvan rakentamisen, ja vienti- ja kulttuurisuhteiden edistämisen merkitystä Suomen kansainväliselle asemalle.
Julkisuusdiplomatian rooli korostui kylmässä sodassa, kun imagonhallinnasta tuli puolueettomalle suurvaltablokkien väliin jääneelle Suomelle tärkeä ulkosuhteiden apuväline. Vaikka Neuvostoliiton naapuruus rajoitti Suomen kansainvälistä liikkumavaraa, valtionhallinnon haarat onnistuivat rakentamaan monipuolisia yhteyksiä liberaalidemokraattisten markkinatalouksien ryhmään, myös länsiliittoutuneeseen Japaniin. Tapaus näyttää, kuinka Suomi loi aktiivisesti yhteiskunnallista vuorovaikutusta yli blokkirajojen.
Julkisuusdiplomatian toimijoina tarkastellaan ulkoasiainhallinnon rinnalla kauppa- ja teollisuusministeriötä ja opetusministeriötä, jotka kurottivat Japaniin Suomen Tokion-suurlähetystön välityksellä. Julkisuusdiplomatialla Suomi hankki tunnustusta, jonka tarkoitus oli vahvistaa Suomen uskottavuutta länsimaisena yhteiskuntana ja luotettavana kumppanina. Toiminta kehittyi kylmän sodan imagokampanjoinnista kohti systemaattista vaikuttamista ja internetin elektronista diplomatiaa. Perinteisiä Suomen esittelemisen tapoja olivat tiedotusaineiston jakelu, näyttelytoiminta, lehdistösuhteet ja suomalaisen kulttuurin levittäminen.
Japanin Suomi-kuva kehittyi suomettumiskeskustelun leimaamasta niukasta ja negatiivisesta tunnettuudesta vuosituhannen vaihteen Suomi-ihastukseksi ja sai modernit piirteensä. Japanin Suomi-brändi heijastaakin vuosikymmenten tiedotustyötä. Japani-suhteen tarkastelu osoittaa niitä monipuolisia väyliä, joilla Suomi turvasi asemaansa länsimaistyyppisten yhteiskuntien kehityksessä.
Viestintä