Väitös (patologia): FM Heidi Rausio
Aika
8.12.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Heidi Rausio esittää väitöskirjansa ”Fusion genes in high-grade serous ovarian cancer” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 08.12.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu2-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Arto Mannermaa (Itä-Suomen yliopisto ja Itä-Suomen biopankki) ja kustoksena professori Pekka Taimen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on patologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9522-6
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Huonosti erilaistunut seroosi munasarjasyöpä (HGSC) on yleisin ja tappavin munasarjasyövän muoto. Ensisijaisena hoitona käytetään leikkausta, jota täydennetään platinan ja taksaanin yhdistelmähoidolla. Hoitovaste on usein hyvä, mutta suurimmalle osalle potilaista kehittyy lääkeresistenssi johtaen syövän etenemiseen ja menehtymiseen. Munasarjasyövän hoitoon on olemassa vain muutamia lääkehoitoja. Vaihtoehtoisia lähestymistapoja tarvitaan kipeästi uusien lääkekohteiden identifioimiseksi.
HGSC on geneettisesti hyvin epävakaa tauti; fuusiogeenit ovat erittäin yleisiä, mutta huonosti tunnettuja. Geenifuusiossa kaksi geeniä yhdistyy muodostaen uuden geenituotteen, jonka tuottama fuusioproteiini voi toimia eri tavalla kuin alkuperäinen proteiini. Fuusioproteiinien toiminnalliset muutokset voivat edesauttaa syövän syntymistä, etenemistä ja lääkeresistenssin kehittymistä.
Syväsekvensointi on lisännyt merkittävästi tietoa HGSC:n molekulaarisista ominaisuuksista. Kasvainten genomisten ja ei-genomisten poikkeavuuksien ymmärtäminen auttaa yksilöllisten terapeuttisten ratkaisujen suunnittelussa ja uusien lääkeresistenssimekanismien löytämisessä. Toistaiseksi geenifuusioiden merkitystä HGSC:ssä on tutkittu melko vähän.
Väitöskirjatutkimukseni tarkoituksena oli löytää uusia potentiaalisia syöpälääkekohteita munasarjasyöpäpotilaille geenifuusioiden joukosta. Tunnistimme 228 uutta fuusiogeeniä tietokonemallinnusta hyödyntäen ja varmistimme biologisesti mielenkiintoisimmat laboratoriokokein. Tutkimme tarkemmin PIK3R1-CCDC178-fuusioproteiinin toimintaa HGSC-soluissa. Havaitsimme, että fuusioproteiini aktivoi ERK1/2-viestireittiä ja lisää syöpäsolujen liikkumista, mikä viittaa sen kykyyn edistää etäpesäkkeiden muodostumista. Fuusioproteiini aiheutti resistenssiä platina- ja trametinibihoidoille, mutta näiden yhdistelmähoito tehosi syöpäsoluihin hyvin. Lääkeresistenssi liittyi sauvamaisten ja rengasmaisten solunsisäisten rakenteiden muodostumiseen, mitä ei ole aiemmin kuvattu syöpäsoluissa.
Vastaväittäjänä toimii professori Arto Mannermaa (Itä-Suomen yliopisto ja Itä-Suomen biopankki) ja kustoksena professori Pekka Taimen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on patologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9522-6
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Huonosti erilaistunut seroosi munasarjasyöpä (HGSC) on yleisin ja tappavin munasarjasyövän muoto. Ensisijaisena hoitona käytetään leikkausta, jota täydennetään platinan ja taksaanin yhdistelmähoidolla. Hoitovaste on usein hyvä, mutta suurimmalle osalle potilaista kehittyy lääkeresistenssi johtaen syövän etenemiseen ja menehtymiseen. Munasarjasyövän hoitoon on olemassa vain muutamia lääkehoitoja. Vaihtoehtoisia lähestymistapoja tarvitaan kipeästi uusien lääkekohteiden identifioimiseksi.
HGSC on geneettisesti hyvin epävakaa tauti; fuusiogeenit ovat erittäin yleisiä, mutta huonosti tunnettuja. Geenifuusiossa kaksi geeniä yhdistyy muodostaen uuden geenituotteen, jonka tuottama fuusioproteiini voi toimia eri tavalla kuin alkuperäinen proteiini. Fuusioproteiinien toiminnalliset muutokset voivat edesauttaa syövän syntymistä, etenemistä ja lääkeresistenssin kehittymistä.
Syväsekvensointi on lisännyt merkittävästi tietoa HGSC:n molekulaarisista ominaisuuksista. Kasvainten genomisten ja ei-genomisten poikkeavuuksien ymmärtäminen auttaa yksilöllisten terapeuttisten ratkaisujen suunnittelussa ja uusien lääkeresistenssimekanismien löytämisessä. Toistaiseksi geenifuusioiden merkitystä HGSC:ssä on tutkittu melko vähän.
Väitöskirjatutkimukseni tarkoituksena oli löytää uusia potentiaalisia syöpälääkekohteita munasarjasyöpäpotilaille geenifuusioiden joukosta. Tunnistimme 228 uutta fuusiogeeniä tietokonemallinnusta hyödyntäen ja varmistimme biologisesti mielenkiintoisimmat laboratoriokokein. Tutkimme tarkemmin PIK3R1-CCDC178-fuusioproteiinin toimintaa HGSC-soluissa. Havaitsimme, että fuusioproteiini aktivoi ERK1/2-viestireittiä ja lisää syöpäsolujen liikkumista, mikä viittaa sen kykyyn edistää etäpesäkkeiden muodostumista. Fuusioproteiini aiheutti resistenssiä platina- ja trametinibihoidoille, mutta näiden yhdistelmähoito tehosi syöpäsoluihin hyvin. Lääkeresistenssi liittyi sauvamaisten ja rengasmaisten solunsisäisten rakenteiden muodostumiseen, mitä ei ole aiemmin kuvattu syöpäsoluissa.
Viestintä