Väitös (ortopedia ja traumatologia): LL Valtteri Panula
Aika
2.6.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Valtteri Panula esittää väitöskirjansa ”RISK FACTORS AND RISK PREDICTION MODELS FOR EARLY COMPLICATIONS FOLLOWING TOTAL HIP ARTHROPLASTY” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.6.2023 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/66209768152 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Ville Mattila (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Keijo Mäkelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ortopedia ja traumatologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9268-3.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suomessa leikataan vuosittain noin 10000 lonkan ensitekonivelleikkausta. Viimeisen 20 vuoden aikana sekä ensi- että uusintaleikkausten määrät ovat kasvaneet. Ortopedit kohtaavatkin edelleen samoja komplikaatioita kuin aiemmin. Tämän vuoksi on kehitetty riskilaskureita, joiden avulla pyritään vähentämään uusintaleikkausten määrää.
Lonkan sijoiltaanmeno, proteesin infektoituminen ja periproteettinen luunmurtuma ovat melko yleisiä komplikaatioita, joita esiintyy ensitekonivelleikkauksen jälkeen. Nämä johtavat uusintaleikkauksiin, jotka ovat ensileikkausta haasteellisempia.
Hoitosuositukset sekä riskiarviot lonkan tekonivelleikkauksesta perustuvat laajoihin potilasaineistoihin. Tämä ei välttämättä ole ideaalista arvioitaessa potilaan yksilökohtaista riskiä. Riskilaskurit onkin kehitetty ennustamaan potilaskohtaista riskiä komplikaatioille.
Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin riskitekijöitä lonkan ensitekonivelleikkauksen jälkeisille uusintaleikkauksille. Erityishuomion kohteena olivat tekonivelen sijoiltaanmenot sekä infektiot. Lisäksi kehitimme riskilaskurimalleja ennustamaan potilaskohtaista riskiä tyypillisimmille komplikaatioille ja kuolemalle lonkan ensitekonivelleikkauksen jälkeen. Tämä väitöskirja perustuu uudistetun Suomen Endoproteesirekisterin ja Pohjoismaisen tekonivelrekisterin tietoihin.
Tutkimuksessa havaittiin taka-avauksen, reisiluun kaulan murtumadiagnoosin ja anestesiariskiluokkien III-IV altistavan uusintaleikkaukselle tekonivelen sijoiltaanmenon vuoksi. Käytettäessä 36 mm:n halkaisijan omaavia nuppeja sijoiltaanmenoriski oli matala. Lisäksi tunnistimme useita muuttujia, jotka olivat yhteydessä tekonivelen infektoitumiseen. Erityisesti potilaat, joilla on korkea painoindeksi, saattavat olla alttiimpia tekonivelinfektiolle, kuin mitä aikaisemmin on ajateltu.
Kehitimme onnistuneesti riskilaskurimallit ennustamaan riskiä tekonivelen uusintaleikkaukselle infektion, sijoiltaanmenon ja periproteettisen luunmurtuman johdosta sekä kuolemalle lonkan ensitekonivelleikkauksen jälkeen. Tärkeä havainto riskilaskurimallien kehityksessä oli myös se, että yksinkertaisilla menetelmillä pystytään ennustamaan riskiä yhtä hyvin kuin monimutkaisilla menetelmillä.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/66209768152 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Ville Mattila (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Keijo Mäkelä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ortopedia ja traumatologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9268-3.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suomessa leikataan vuosittain noin 10000 lonkan ensitekonivelleikkausta. Viimeisen 20 vuoden aikana sekä ensi- että uusintaleikkausten määrät ovat kasvaneet. Ortopedit kohtaavatkin edelleen samoja komplikaatioita kuin aiemmin. Tämän vuoksi on kehitetty riskilaskureita, joiden avulla pyritään vähentämään uusintaleikkausten määrää.
Lonkan sijoiltaanmeno, proteesin infektoituminen ja periproteettinen luunmurtuma ovat melko yleisiä komplikaatioita, joita esiintyy ensitekonivelleikkauksen jälkeen. Nämä johtavat uusintaleikkauksiin, jotka ovat ensileikkausta haasteellisempia.
Hoitosuositukset sekä riskiarviot lonkan tekonivelleikkauksesta perustuvat laajoihin potilasaineistoihin. Tämä ei välttämättä ole ideaalista arvioitaessa potilaan yksilökohtaista riskiä. Riskilaskurit onkin kehitetty ennustamaan potilaskohtaista riskiä komplikaatioille.
Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin riskitekijöitä lonkan ensitekonivelleikkauksen jälkeisille uusintaleikkauksille. Erityishuomion kohteena olivat tekonivelen sijoiltaanmenot sekä infektiot. Lisäksi kehitimme riskilaskurimalleja ennustamaan potilaskohtaista riskiä tyypillisimmille komplikaatioille ja kuolemalle lonkan ensitekonivelleikkauksen jälkeen. Tämä väitöskirja perustuu uudistetun Suomen Endoproteesirekisterin ja Pohjoismaisen tekonivelrekisterin tietoihin.
Tutkimuksessa havaittiin taka-avauksen, reisiluun kaulan murtumadiagnoosin ja anestesiariskiluokkien III-IV altistavan uusintaleikkaukselle tekonivelen sijoiltaanmenon vuoksi. Käytettäessä 36 mm:n halkaisijan omaavia nuppeja sijoiltaanmenoriski oli matala. Lisäksi tunnistimme useita muuttujia, jotka olivat yhteydessä tekonivelen infektoitumiseen. Erityisesti potilaat, joilla on korkea painoindeksi, saattavat olla alttiimpia tekonivelinfektiolle, kuin mitä aikaisemmin on ajateltu.
Kehitimme onnistuneesti riskilaskurimallit ennustamaan riskiä tekonivelen uusintaleikkaukselle infektion, sijoiltaanmenon ja periproteettisen luunmurtuman johdosta sekä kuolemalle lonkan ensitekonivelleikkauksen jälkeen. Tärkeä havainto riskilaskurimallien kehityksessä oli myös se, että yksinkertaisilla menetelmillä pystytään ennustamaan riskiä yhtä hyvin kuin monimutkaisilla menetelmillä.