Väitös (ortopedia ja traumatologia): LL Sara Widbom-Kolhanen
Aika
14.6.2024 klo 12.00 - 16.00
LL Sara Widbom-Kolhanen esittää väitöskirjansa ”Changes in pain and disability after cervical spinal surgery” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.06.2024 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Ville Leinonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Mikhail Saltychev (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ortopedia ja traumatologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9746-6 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kivun ja toimintakyvyn muutokset kaularankaleikkauksen jälkeen vaihtelevat potilasryhmien välillä
Kaularangan kuluma on yleinen ikään liittyvä ilmiö. Kulumaan voi hermojuuren tai selkäytimen puristuksen seurauksena liittyä monenlaisia oireita, kuten niskakipua, säteilevää yläraajakipua, puutumista, lihasvoimien heikkoutta tai tasapaino-ongelmia ja kävelyvaikeuksia. Nämä oireet saattavat alentaa kulumasairaudesta kärsivän potilaan päivittäistä toimintakykyä. Pitkittyneitä ja hankalia oireita voidaan hoitaa leikkauksella. Kaularangan kulumasairauden leikkaushoito on lisääntynyt sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Tästä huolimatta leikkausten potilaskohtaisesta vaikuttavuudesta on vähän tietoa.
Väitöskirjan päätavoitteena oli tutkia kivun ja toimintakyvyn muutoksia kaularankaleikkauksen jälkeen. Osatavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät saattavat vaikuttaa kivun ja toimintakyvyn eri kehityskulkuihin potilaiden välillä. Osatöiden aineisto on peräisin kansallisesta selkärekisteristä, koostuen potilaista, joiden kaularanka leikattiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosien 2018-2021 välisenä aikana. Kahden vuoden seurannassa havaittiin, että muutokset kivussa ja toimintakyvyssä voivat vaihdella merkittävästi leikkauksen jälkeen. Suhteellisen suurilla potilasryhmillä voitiin osoittaa hyvin erilaisia kivun ja toimintakyvyn muutosten kehityskulkuja. Naissukupuoli ja kivun pidempi kesto ennen leikkausta ennustivat kivun kannalta huonompaa leikkauksen jälkeistä tilannetta. Lisäksi leikkauksen jälkeen toimintakyvyn eri osa-alueiden muutosten suuruus ja nopeus vaihtelivat. Myös eri toimintakyvyn osa-alueiden merkitys potilaalle vaihteli potilaan iästä ja sukupuolesta riippuen.
Tutkimus osoitti, että kaularangan leikkauksen jälkeen kivun ja toimintakyvyn suhteen eri tavalla paranevia potilasryhmiä voidaan tunnistaa, ja joissain tilanteissa tiettyyn ryhmään kuulumisen todennäköisyys voidaan ennustaa yksinkertaisten tekijöiden perusteella. Kaularankaleikkaus, leikkauksen jälkeinen hoito ja kuntoutuksen suunnittelu sekä tulosten arviointi tulisi toteuttaa mahdollisimman yksilöllisesti parhaan mahdollisen ja kestävän tuloksen saavuttamiseksi.
Vastaväittäjänä toimii professori Ville Leinonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Mikhail Saltychev (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on ortopedia ja traumatologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9746-6 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kivun ja toimintakyvyn muutokset kaularankaleikkauksen jälkeen vaihtelevat potilasryhmien välillä
Kaularangan kuluma on yleinen ikään liittyvä ilmiö. Kulumaan voi hermojuuren tai selkäytimen puristuksen seurauksena liittyä monenlaisia oireita, kuten niskakipua, säteilevää yläraajakipua, puutumista, lihasvoimien heikkoutta tai tasapaino-ongelmia ja kävelyvaikeuksia. Nämä oireet saattavat alentaa kulumasairaudesta kärsivän potilaan päivittäistä toimintakykyä. Pitkittyneitä ja hankalia oireita voidaan hoitaa leikkauksella. Kaularangan kulumasairauden leikkaushoito on lisääntynyt sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Tästä huolimatta leikkausten potilaskohtaisesta vaikuttavuudesta on vähän tietoa.
Väitöskirjan päätavoitteena oli tutkia kivun ja toimintakyvyn muutoksia kaularankaleikkauksen jälkeen. Osatavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät saattavat vaikuttaa kivun ja toimintakyvyn eri kehityskulkuihin potilaiden välillä. Osatöiden aineisto on peräisin kansallisesta selkärekisteristä, koostuen potilaista, joiden kaularanka leikattiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosien 2018-2021 välisenä aikana. Kahden vuoden seurannassa havaittiin, että muutokset kivussa ja toimintakyvyssä voivat vaihdella merkittävästi leikkauksen jälkeen. Suhteellisen suurilla potilasryhmillä voitiin osoittaa hyvin erilaisia kivun ja toimintakyvyn muutosten kehityskulkuja. Naissukupuoli ja kivun pidempi kesto ennen leikkausta ennustivat kivun kannalta huonompaa leikkauksen jälkeistä tilannetta. Lisäksi leikkauksen jälkeen toimintakyvyn eri osa-alueiden muutosten suuruus ja nopeus vaihtelivat. Myös eri toimintakyvyn osa-alueiden merkitys potilaalle vaihteli potilaan iästä ja sukupuolesta riippuen.
Tutkimus osoitti, että kaularangan leikkauksen jälkeen kivun ja toimintakyvyn suhteen eri tavalla paranevia potilasryhmiä voidaan tunnistaa, ja joissain tilanteissa tiettyyn ryhmään kuulumisen todennäköisyys voidaan ennustaa yksinkertaisten tekijöiden perusteella. Kaularankaleikkaus, leikkauksen jälkeinen hoito ja kuntoutuksen suunnittelu sekä tulosten arviointi tulisi toteuttaa mahdollisimman yksilöllisesti parhaan mahdollisen ja kestävän tuloksen saavuttamiseksi.
Viestintä