Väitös (ortopedia ja traumatologia): LL Aleksi Jokela
Aika
4.4.2025 klo 12.00 - 16.00
LL Aleksi Jokela esittää väitöskirjansa ”Thigh muscle-tendon injuries in athletes: From the analysis of injury mechanisms to a novel diagnostic technique and surgical treatment” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 4.4.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/e87c1bc4-a556-4472-8ca4-853e0081113b/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Thor Einar Andersen (Oslo Sports Trauma Research Center, Norwegian School of Sport Sciences, Norja) ja kustoksena professori Keijo Mäkelä (Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen sairaala). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on ortopedia ja traumatologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0097-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Reiden lihas-jännevammat ovat urheilijoilla yleisiä ja voivat johtaa pitkiin poissaoloihin kilpakentiltä. LL Aleksi Jokelan Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus selvittää näiden vammojen syntymekanismeja ammattijalkapalloilijoilla, kehittää uuden diagnostiikkamenetelmän ja tutkii kirurgisen hoidon tuloksia vakavissa hamstring-jännerepeämissä.
Tutkimuksessa havaittiin, että hamstring-lihasten vakavat vammat syntyvät erityisesti nopeiden jarruttavien (eksentristen) liikkeiden, kuten sprinttaamisen ja venytyksen sekä niiden yhdistelmän, aikana. Rectus femoris -lihaksen vammat tapahtuivat useimmiten potkuliikkeessä ilman kontaktia ja johtivat usein täydellisiin jänteen repeämiin. Adductor longus -lihaksen vakavat vammat syntyivät puolestaan tyypillisesti suljetun kineettisen ketjun liikkeissä, kuten palloon kurottamisen yhteydessä.
Proksimaalisen hamstring-tendinopatian diagnostiikka on perinteisesti ollut haastavaa, sillä kaikki vammat eivät näy luotettavasti tavallisissa magneettikuvissa. Tutkimuksessa kehitettiin uusi kuvausasento, jossa lonkka on koukistettuna. Tämä asento paransi magneettikuvauksen tarkkuutta ja mahdollisti aiempaa luotettavamman diagnoosin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kirurgisen hoidon merkitystä vakavissa hamstring-jännerepeämissä. Tulokset osoittivat, että varhain tehty leikkaus johti parempiin lopputuloksiin myöhäisvaiheen leikkaukseen verrattuna, erityisesti urheiluun paluun, voimatasojen palauttamisen, potilastyytyväisyyden ja komplikaatioiden määrän osalta.
Tutkimuksen tulokset hyödyttävät niin lääkäreitä, fysioterapeutteja kuin valmentajia, ja ne voivat auttaa kehittämään uusia tapoja ennaltaehkäistä ja hoitaa urheilijoiden lihas-jännevammoja.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/e87c1bc4-a556-4472-8ca4-853e0081113b/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Thor Einar Andersen (Oslo Sports Trauma Research Center, Norwegian School of Sport Sciences, Norja) ja kustoksena professori Keijo Mäkelä (Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen sairaala). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on ortopedia ja traumatologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0097-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Reiden lihas-jännevammat ovat urheilijoilla yleisiä ja voivat johtaa pitkiin poissaoloihin kilpakentiltä. LL Aleksi Jokelan Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus selvittää näiden vammojen syntymekanismeja ammattijalkapalloilijoilla, kehittää uuden diagnostiikkamenetelmän ja tutkii kirurgisen hoidon tuloksia vakavissa hamstring-jännerepeämissä.
Tutkimuksessa havaittiin, että hamstring-lihasten vakavat vammat syntyvät erityisesti nopeiden jarruttavien (eksentristen) liikkeiden, kuten sprinttaamisen ja venytyksen sekä niiden yhdistelmän, aikana. Rectus femoris -lihaksen vammat tapahtuivat useimmiten potkuliikkeessä ilman kontaktia ja johtivat usein täydellisiin jänteen repeämiin. Adductor longus -lihaksen vakavat vammat syntyivät puolestaan tyypillisesti suljetun kineettisen ketjun liikkeissä, kuten palloon kurottamisen yhteydessä.
Proksimaalisen hamstring-tendinopatian diagnostiikka on perinteisesti ollut haastavaa, sillä kaikki vammat eivät näy luotettavasti tavallisissa magneettikuvissa. Tutkimuksessa kehitettiin uusi kuvausasento, jossa lonkka on koukistettuna. Tämä asento paransi magneettikuvauksen tarkkuutta ja mahdollisti aiempaa luotettavamman diagnoosin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kirurgisen hoidon merkitystä vakavissa hamstring-jännerepeämissä. Tulokset osoittivat, että varhain tehty leikkaus johti parempiin lopputuloksiin myöhäisvaiheen leikkaukseen verrattuna, erityisesti urheiluun paluun, voimatasojen palauttamisen, potilastyytyväisyyden ja komplikaatioiden määrän osalta.
Tutkimuksen tulokset hyödyttävät niin lääkäreitä, fysioterapeutteja kuin valmentajia, ja ne voivat auttaa kehittämään uusia tapoja ennaltaehkäistä ja hoitaa urheilijoiden lihas-jännevammoja.
Viestintä