Väitös (oikeustiede): OTL Terhi Maijala
Aika
16.11.2024 klo 12.00 - 16.00
OTL Terhi Maijala esittää väitöskirjansa ”Säätiöiden valvonnan edellytykset ja välineet omistaja- ja jäsenvalvonnan näkökulmasta” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 16.11.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Calonium, CAL 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/f35256e6-6d91-4fa4-98d0-1b912702459a/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Veikko Vahtera (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Tuomas Mylly (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on oikeustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9908-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Säätiöt ovat yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä, joita viranomainen valvoo riippumatta niiden toiminnasta tai sen laajuudesta. Yleinen perustelu valvonnalle on se, ettei säätiöillä ole omistajia tai jäseniä, jotka valvovat toimintaa. Olen kyseenalaistanut tämän perustelun. Mitä omistajien tai jäsenten valvonta tarkoittaa yhteisöissä? Mitä valvonta merkitsee common law trust -järjestelyissä?
Omistajavalvonnan lähtökohta on omistuksen ja vallan eriytyminen. Valvonnan edellytyksiä ovat kontrollivalta, sen käyttämiseen tarvittavat resurssit ja informaatio sekä kannustin valvoa. Kontrollivaltaan kuuluu oikeus vaihtaa organisaation johto. Vaikka omistajat/jäsenet voivat valvoa johtoa, he eivät aina tee niin ja heidän valvontamahdollisuutensa vaihtelevat. Kun tarkastellaan säätiöiden valvontaa omistaja- ja jäsenvalvonnan näkökulmasta, huomataan, että Suomessa valvojalla ei ole oikeutta vaihtaa säätiön johtoa.
Viranomaisvalvonta ei ole välttämätöntä minkään säätiön oikeushenkilömuotoon liittyvän ominaisuuden perusteella. Säätiöitä voidaan valvoa luottamuksen edistämiseksi, yhteiskunnan edun vuoksi tai muusta lainsäätäjän perusteltuna pitämästä syystä. Säätiöiden näkökulmasta valvonta varmistaa, että säätiön hyödyllinen tarkoitus pysyy ja toteutuu. Ensisijainen vastuu tarkoituksen toteuttamisesta sääntöjen ja lain mukaisesti on säätiön hallituksella. Trust-oikeudessa on perusteltu, että omistajavalvonnan puuttuminen korostaa varoja hoitavan vastuuta. Analogisesti sama koskee säätiötä. Omistaja- tai jäsenvalvonnan puuttumisesta ei välttämättä seuraa tarvetta viranomaisvalvonnalle, mutta se korostaa säätiön ainoan pakollisen toimielimen eli hallituksen huolellisuusvelvoitetta.
Vain tehokkaalla valvonnalla on mahdollista tavoitella vaikuttavuutta toisten toimintaan. Kun valvontaa kehitetään, on arvioitava nykyisen sääntelyn tehokkuutta. Laki suojaa säätiöiden tarkoitusten toteutumista, mutta Suomessa myös vahvasti hallituksen jäsenten oikeutta pysyä tehtävässään.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/f35256e6-6d91-4fa4-98d0-1b912702459a/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Veikko Vahtera (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Tuomas Mylly (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on oikeustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9908-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Säätiöt ovat yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä, joita viranomainen valvoo riippumatta niiden toiminnasta tai sen laajuudesta. Yleinen perustelu valvonnalle on se, ettei säätiöillä ole omistajia tai jäseniä, jotka valvovat toimintaa. Olen kyseenalaistanut tämän perustelun. Mitä omistajien tai jäsenten valvonta tarkoittaa yhteisöissä? Mitä valvonta merkitsee common law trust -järjestelyissä?
Omistajavalvonnan lähtökohta on omistuksen ja vallan eriytyminen. Valvonnan edellytyksiä ovat kontrollivalta, sen käyttämiseen tarvittavat resurssit ja informaatio sekä kannustin valvoa. Kontrollivaltaan kuuluu oikeus vaihtaa organisaation johto. Vaikka omistajat/jäsenet voivat valvoa johtoa, he eivät aina tee niin ja heidän valvontamahdollisuutensa vaihtelevat. Kun tarkastellaan säätiöiden valvontaa omistaja- ja jäsenvalvonnan näkökulmasta, huomataan, että Suomessa valvojalla ei ole oikeutta vaihtaa säätiön johtoa.
Viranomaisvalvonta ei ole välttämätöntä minkään säätiön oikeushenkilömuotoon liittyvän ominaisuuden perusteella. Säätiöitä voidaan valvoa luottamuksen edistämiseksi, yhteiskunnan edun vuoksi tai muusta lainsäätäjän perusteltuna pitämästä syystä. Säätiöiden näkökulmasta valvonta varmistaa, että säätiön hyödyllinen tarkoitus pysyy ja toteutuu. Ensisijainen vastuu tarkoituksen toteuttamisesta sääntöjen ja lain mukaisesti on säätiön hallituksella. Trust-oikeudessa on perusteltu, että omistajavalvonnan puuttuminen korostaa varoja hoitavan vastuuta. Analogisesti sama koskee säätiötä. Omistaja- tai jäsenvalvonnan puuttumisesta ei välttämättä seuraa tarvetta viranomaisvalvonnalle, mutta se korostaa säätiön ainoan pakollisen toimielimen eli hallituksen huolellisuusvelvoitetta.
Vain tehokkaalla valvonnalla on mahdollista tavoitella vaikuttavuutta toisten toimintaan. Kun valvontaa kehitetään, on arvioitava nykyisen sääntelyn tehokkuutta. Laki suojaa säätiöiden tarkoitusten toteutumista, mutta Suomessa myös vahvasti hallituksen jäsenten oikeutta pysyä tehtävässään.
Viestintä