Väitös (nuorisopsykiatria): LL Tiia Ståhlberg
Aika
12.5.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Tiia Ståhlberg esittää väitöskirjansa “Prenatal and perinatal epidemiology of anxiety disorders” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.5.2023 klo 12.15 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/67612842473 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Eva Serlachius (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dosentti Kim Kronström (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on nuorisopsykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9249-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta :
Raskauden ja synnytyksen aikaiset tekijät yhteydessä lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden riskiin
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin eri tekijöiden vaikutusta ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen. Tutkimuksessa selvisi, että äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus lapsen syntymähetkellä sekä lapsen ennenaikainen syntymä, pieni syntymäpaino ja syntymä sektiolla olivat yhteydessä lapsen korostuneeseen todennäköisyyteen saada ahdistushäiriö myöhemmällä iällä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin kasvua lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriön diagnoosien määrässä vuosina 1998-2012.
LL Tiia Ståhlberg tarkasteli väitöstutkimuksessaan lapsen perheeseen, raskausaikaan ja synnytykseen liittyvien tekijöiden yhteyttä lapsen ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen kansallisen rekisteriaineiston avulla. Aineisto sisälsi yli 22 000 ahdistuneisuushäiriödiagnoosin saanutta lasta ja nuorta.
Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus syntymähetkellä, lapsen ennenaikainen syntymä ja pieni syntymäpaino viikkoihin nähden sekä syntymä sektiolla olivat yhteydessä lapsen suurentuneeseen riskiin saada ahdistushäiriö myöhemmällä iällä.
– Osa näistä yhteyksistä selittyi henkilön muilla mielenterveyshäiriöillä, ja lisäksi on mahdollista, että yhteyksiin vaikuttaa muitakin tekijöitä, joita emme pystyneet näissä tutkimuksissa toteamaan. Tutkitut raskauden ja synnytyksen aikaiset tekijät selittänevät vain pienen osan ahdistuneisuushäiriöiden monitekijäisestä etiologiasta, Ståhlberg sanoo.
Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia. Ahdistuneisuushäiriöiden syntyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten geenit, temperamentti, vanhempien mielenterveyshäiriöt ja lapsuuden aikaiset vastoinkäymiset. Raskauden ja synnytyksen aikaisten tapahtumien tiedetään olevan yhteydessä joihinkin mielenterveyshäiriöihin, mutta ahdistuneisuushäiriöiden osalta näiden tekijöiden rooli on ollut jokseenkin epäselvä.
Lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosien määrä kasvanut
Tiia Ståhlberg tarkasteli väitöstutkimuksessaan myös lasten ja nuorten erikoissairaanhoidossa saamien ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosien määriä Suomessa vuosina 1998-2012. Tutkimuksessa selvisi, että erikoissairaanhoidossa diagnosoitujen ahdistuneisuushäiriöiden ilmaantuvuus kasvoi lasten ja nuorten keskuudessa.
– Havaittu kasvu saattaa liittyä paitsi lisääntyneeseen oireiluun, myös lisääntyneeseen ja aikaisempaan avunhakemiseen, sekä palvelujen saatavuuteen, Ståhlberg kertoo.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/67612842473 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Eva Serlachius (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dosentti Kim Kronström (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on nuorisopsykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9249-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta :
Raskauden ja synnytyksen aikaiset tekijät yhteydessä lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden riskiin
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin eri tekijöiden vaikutusta ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen. Tutkimuksessa selvisi, että äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus lapsen syntymähetkellä sekä lapsen ennenaikainen syntymä, pieni syntymäpaino ja syntymä sektiolla olivat yhteydessä lapsen korostuneeseen todennäköisyyteen saada ahdistushäiriö myöhemmällä iällä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin kasvua lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriön diagnoosien määrässä vuosina 1998-2012.
LL Tiia Ståhlberg tarkasteli väitöstutkimuksessaan lapsen perheeseen, raskausaikaan ja synnytykseen liittyvien tekijöiden yhteyttä lapsen ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen kansallisen rekisteriaineiston avulla. Aineisto sisälsi yli 22 000 ahdistuneisuushäiriödiagnoosin saanutta lasta ja nuorta.
Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus syntymähetkellä, lapsen ennenaikainen syntymä ja pieni syntymäpaino viikkoihin nähden sekä syntymä sektiolla olivat yhteydessä lapsen suurentuneeseen riskiin saada ahdistushäiriö myöhemmällä iällä.
– Osa näistä yhteyksistä selittyi henkilön muilla mielenterveyshäiriöillä, ja lisäksi on mahdollista, että yhteyksiin vaikuttaa muitakin tekijöitä, joita emme pystyneet näissä tutkimuksissa toteamaan. Tutkitut raskauden ja synnytyksen aikaiset tekijät selittänevät vain pienen osan ahdistuneisuushäiriöiden monitekijäisestä etiologiasta, Ståhlberg sanoo.
Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia. Ahdistuneisuushäiriöiden syntyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten geenit, temperamentti, vanhempien mielenterveyshäiriöt ja lapsuuden aikaiset vastoinkäymiset. Raskauden ja synnytyksen aikaisten tapahtumien tiedetään olevan yhteydessä joihinkin mielenterveyshäiriöihin, mutta ahdistuneisuushäiriöiden osalta näiden tekijöiden rooli on ollut jokseenkin epäselvä.
Lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosien määrä kasvanut
Tiia Ståhlberg tarkasteli väitöstutkimuksessaan myös lasten ja nuorten erikoissairaanhoidossa saamien ahdistuneisuushäiriöiden diagnoosien määriä Suomessa vuosina 1998-2012. Tutkimuksessa selvisi, että erikoissairaanhoidossa diagnosoitujen ahdistuneisuushäiriöiden ilmaantuvuus kasvoi lasten ja nuorten keskuudessa.
– Havaittu kasvu saattaa liittyä paitsi lisääntyneeseen oireiluun, myös lisääntyneeseen ja aikaisempaan avunhakemiseen, sekä palvelujen saatavuuteen, Ståhlberg kertoo.
Viestintä