Väitös (musiikkitiede): FM Kaapo Huttunen

FM Kaapo Huttunen esittää väitöskirjansa ”The Sounds of Nordic Noir” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.11.2024 klo 13.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta (pääsykoodi: 490319): https://utu.zoom.us/j/66985558533 

Vastaväittäjänä toimivat apulaisprofessori Tore Størvold (Norwegian University of Science and Technology, Norja) ja professori Miguel Mera (University of Southampton, Englanti). Kustoksena toimii professori John Richardson (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on musiikkitiede.

Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9926-2 

Väitösuutinen: Nordic noirissa äänetkin välittävät kriittistä näkemystä Pohjolasta

***

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Kaapo Huttunen selvittää väitöskirjassaan musiikin ja äänisuunnittelun toimintaa audiovisuaalisen – siis äänten ja kuvien yhteisvaikutukseen perustuvan – ilmaisun osatekijöinä niin sanotuissa nordic noir -rikosdraamasarjoissa. Tutkimus tarkastelee erityisesti, kuinka musiikki ja äänisuunnittelu ottavat osaa nordic noirille tyypilliseen yhteiskuntakriittiseen eetokseen sekä Pohjolan ja pohjoismaisuuden esittämiseen.

Nordic noiria on tutkittu jo varsin runsaasti, mutta sen äänelliset aspektit on tähän mennessä jätetty pääasiallisesti tarkastelun ulkopuolelle. Ottamalla huomioon musiikin ja muiden äänten tuomat vaikutukset, tutkimus tarjoaa uusia kuulokulmia audiovisuaaliseen nordic noiriin ja tuottaa uutta tietoa nordic noirista kulttuuri-ilmiönä. Tutkimus osoittaa, että nordic noir -sarjoissa esiintyy hyvinkin erilaisia audiovisuaalisia strategioita, joissa musiikki ja muut äänet ovat keskeisiä sarjan kokonaisilmeen kannalta ja myös tarinasisällön välittäjinä.

Nordic noir on tyypillisesti yhteiskuntakriittistä, mikä näkyy sarjojen teemoissa ja tarinasisällöissä, mutta myös niiden audiovisuaalisen ilmaisun ja kerronnan rakenteissa. Tutkimus osoittaa, että äänten avulla kuulija-katsoja voidaan johdattaa yhdistämään omia kokemuksiaan maailmasta ja käsityksiään vallitsevista yhteiskunnallisista oloista sarjan tapahtumiin ja näin liittämään ne myös tarinan ulkopuoliseen arkimaailman todellisuuteen. Tyypillisesti synkät ja tummanpuhuvat nordic noir -sarjat myös hyödyntävät pitkäikäisiäkin mielikuvia pohjoismaisuudesta, kuten Pohjolan luontoon liittyvää melankoliaa, joita myös musiikki ja äänimaisemat vahvasti ilmentävät. Rikosdraaman kontekstissa voidaan synkät audiovisuaaliset yhdistelmät kuitenkin nähdä myös rapautuvan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan symboleina.

Tutkimus ottaa myös osaa ajankohtaiseen kriittiseen keskusteluun nordic noirin luonteesta. Se esittää, että koska nordic noirilla on erityisesti Pohjolaan ja pohjoismaisuuteen liittyvät ja niistä kumpuavat piirteensä, on se myös eräänlainen ikkuna pohjoismaiseen yhteiskuntaan ja mielenmaisemaan. Siksi – toisin kuin viimeaikaisessa tutkimuskirjallisuudessa on paikoin esitetty – nordic noir ei ole ainoastaan tietynlainen tyyli tai brändi eikä myöskään maantieteellisesti vapaasti liikkuva ilmiö, kuten esimerkiksi film noir on.