Väitös (mediatutukimus): FM Hanna Varjakoski
Aika
4.3.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Hanna Varjakoski esittää väitöskirjansa ”Vastarintaa, ikäleikkiä ja aktivistimummoja. Vanhenemisen kotimaiset mediakuvastot” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 4.3.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Auditorio Aava, Arcanuminkuja 4, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/62276330859 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Virpi Ylänne-Thomas (Cardiffin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Susanna Paasonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on mediatutkimus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/174266 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Media on yksi keskeinen areena, jossa vanhenemiseen liittyvää kulttuurista mielikuvitusta tuotetaan, arkipäiväisiä käsityksiä muokataan ja ikääntymistä tehdään ymmärrettäväksi. Mediaesitykset myös rakentavat käsityksiä vanhempien ihmisten olemuksesta, kyvyistä, roolista ja merkityksestä yhteiskunnassa. Humanistisen mediatutkimuksen ja kulttuurigerontologian kohtaamispisteisiin sijoittuva väitöskirja selvittää, millaisia kulttuurisia kuvastoja ja käsityksiä ikääntymisestä, vanhemmista ihmisistä ja elämän jälkipuolesta tuotetaan ja haastetaan 2000-luvun suomalaisessa mediamaisemassa. Tarkastelu kohdistuu etenkin fiktioelokuvaan, television viihdeohjelmiin ja sosiaaliseen mediaan, joita koskevat osatutkimukset ovat ensimmäisiä Suomessa.
Väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa median vanhenemisen kuvastoista ja siitä, millaisia sukupuolittuneita tulkintoja iästä ja ikääntymisestä mediaesityksissä tuotetaan. Työ tekee näkyväksi ikääntymiseen ja vanhempiin ihmisiin kohdistuvia stereotypioita, ikäsyrjiviä käsityksiä ja kielteisiä merkityksiä, samalla pyrkien lisäämään tietoisuutta ikäsyrjinnän eri ilmentymistä mediakulttuurissa. Tutkimus osoittaa, että tietyt esittämisen konventiot ja alustat, kuten komedia ja sosiaalinen media, voivat avata tilan, jotka mahdollistavat sekä vanhenemiseen ja ikääntyneisiin liittyvien stereotypioiden ja polarisoituneiden kuvastojen haastamisen, että moninaisempien ikärepresentaatioiden tuottamisen. Etenkin vanhempia naisia koskevat mediarepresentaatiot ja kulttuuriset käsitykset ovat liikkeessä: esimerkiksi sosiaaliseen mediaan tuotetut itserepresentaatiot haastavat tutuksi tulleita ja vallitsevia näkemyksiä ”mummoista” ja tekevät näkyväksi vanhempien naisten toimintaa ja elämää, jota valtamedia on väitetysti pitänyt jopa epäkiinnostavana. Tutkimus tarkastelee kriittisesti myös laajempia ikääntymistä koskevia kulttuurisia ajattelumalleja ja yhteiskunnallisia tulkintakehyksiä, jotka ohjailevat ymmärryksiä väestön ikääntymiseen liittyvistä ilmiöistä.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/62276330859 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Virpi Ylänne-Thomas (Cardiffin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Susanna Paasonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on mediatutkimus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://www.utupub.fi/handle/10024/174266 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Media on yksi keskeinen areena, jossa vanhenemiseen liittyvää kulttuurista mielikuvitusta tuotetaan, arkipäiväisiä käsityksiä muokataan ja ikääntymistä tehdään ymmärrettäväksi. Mediaesitykset myös rakentavat käsityksiä vanhempien ihmisten olemuksesta, kyvyistä, roolista ja merkityksestä yhteiskunnassa. Humanistisen mediatutkimuksen ja kulttuurigerontologian kohtaamispisteisiin sijoittuva väitöskirja selvittää, millaisia kulttuurisia kuvastoja ja käsityksiä ikääntymisestä, vanhemmista ihmisistä ja elämän jälkipuolesta tuotetaan ja haastetaan 2000-luvun suomalaisessa mediamaisemassa. Tarkastelu kohdistuu etenkin fiktioelokuvaan, television viihdeohjelmiin ja sosiaaliseen mediaan, joita koskevat osatutkimukset ovat ensimmäisiä Suomessa.
Väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa median vanhenemisen kuvastoista ja siitä, millaisia sukupuolittuneita tulkintoja iästä ja ikääntymisestä mediaesityksissä tuotetaan. Työ tekee näkyväksi ikääntymiseen ja vanhempiin ihmisiin kohdistuvia stereotypioita, ikäsyrjiviä käsityksiä ja kielteisiä merkityksiä, samalla pyrkien lisäämään tietoisuutta ikäsyrjinnän eri ilmentymistä mediakulttuurissa. Tutkimus osoittaa, että tietyt esittämisen konventiot ja alustat, kuten komedia ja sosiaalinen media, voivat avata tilan, jotka mahdollistavat sekä vanhenemiseen ja ikääntyneisiin liittyvien stereotypioiden ja polarisoituneiden kuvastojen haastamisen, että moninaisempien ikärepresentaatioiden tuottamisen. Etenkin vanhempia naisia koskevat mediarepresentaatiot ja kulttuuriset käsitykset ovat liikkeessä: esimerkiksi sosiaaliseen mediaan tuotetut itserepresentaatiot haastavat tutuksi tulleita ja vallitsevia näkemyksiä ”mummoista” ja tekevät näkyväksi vanhempien naisten toimintaa ja elämää, jota valtamedia on väitetysti pitänyt jopa epäkiinnostavana. Tutkimus tarkastelee kriittisesti myös laajempia ikääntymistä koskevia kulttuurisia ajattelumalleja ja yhteiskunnallisia tulkintakehyksiä, jotka ohjailevat ymmärryksiä väestön ikääntymiseen liittyvistä ilmiöistä.