Väitös (mediatutkimus): FM Laura Antola
Aika
14.6.2024 klo 12.00 - 16.00
FM Laura Antola esittää väitöskirjansa ”Creating Transnational Superheroes. The adaptation of American superhero comics in Finland in the late twentieth century” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.06.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-auditorio, Arcanuminkuja 1, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/b3d0b136-a2b1-4d7e-bb3f-18df14e67708/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Robert Aman (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Susanna Paasonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on mediatutkimus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9728-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Supersankarit ovat amerikkalainen populaarikulttuurin ilmiö, joka on levinnyt ympäri maailmaa. Supersankarisarjakuvista tehdään runsaasti adaptaatioita eli uusia versioita eri medioihin, minkä lisäksi supersankarikertomuksia julkaistaan useilla kielillä. Väitöskirjassani tarkastelen sitä, miten yhdysvaltalaisia supersankarisarjakuvia on muokattu suomalaisille lukijoille 1900-luvun loppupuoliskolla.
Tutkimukseni keskittyy erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla Suomessa ilmestyneisiin Ryhmä-X ja Hämähäkkimies -sarjakuvalehtiin. Sarjakuvia lukiessani huomasin, että Suomessa julkaistuista lehdistä vaikutti puuttuvan joitakin sivuja alkuperäisiin amerikkalaisiin lehtiin verrattuna. Pian paljastui, että yksittäisten sivujen lisäksi tarinoista saattoi puuttua myös kokonainen sivujuoni, tai kohtaus, jossa sarjakuvan hahmoja syvennetään. Halusin ottaa systemaattisemmin selvää, millaisia erilaisia muutoksia sarjakuviin oli tehty, ja miten muutokset vaikuttivat tarinoihin ja lehtien julkaisemiseen.
Tutkimuksessani korostuu paikallisten toimijoiden rooli. Suomalainen toimittaja paitsi valitsi julkaistavat tarinat, myös toimitti suosittua lukijakirjepalstaa, jossa lukijat kommentoivat tarinoita, esittivät kysymyksiä ja antoivat palautetta. Toimittaja selitti lukijoille monimutkaisia juonikuvioita ja perusteli toimituksellisia valintojaan, mutta myös opasti lukijoita faniuden saloihin ja yhteisön muodostamiseen.
Toinen aineistoni liittyy 1960-luvun Batmaniaan Suomessa. Paikalliset versiot Batmanista nousevat siinäkin keskiöön, kun analysoin suomalaisen Batman-virvoitusjuoman mainoskampanjaa ja lasten tekemiä piirroksia Batmanin hahmon adaptaatioina.
Tärkein tulokseni on se, että suomalaiset versiot supersankareista ovat ylirajaisia adaptaatioita, joissa yhdistyvät sekä alkuperäiset amerikkalaiset julkaisut ja hahmot että suomalaisessa toimituksessa tehdyt muutokset. Tutkimuksessani korostuu sekä paikallisten toimijoiden merkittävä rooli ylirajaisessa sarjakuvajulkaisemisessa että yleisöjen merkitys supersankarisarjakuvien adaptaatiossa. Populaarikulttuurin tuotteet, joiden ajattelemme toistuvan samanlaisina maasta toiseen, saavat uuden muodon ja uuden yleisön paikallisissa tuotannoissa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/b3d0b136-a2b1-4d7e-bb3f-18df14e67708/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Robert Aman (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Susanna Paasonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on mediatutkimus.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9728-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Supersankarit ovat amerikkalainen populaarikulttuurin ilmiö, joka on levinnyt ympäri maailmaa. Supersankarisarjakuvista tehdään runsaasti adaptaatioita eli uusia versioita eri medioihin, minkä lisäksi supersankarikertomuksia julkaistaan useilla kielillä. Väitöskirjassani tarkastelen sitä, miten yhdysvaltalaisia supersankarisarjakuvia on muokattu suomalaisille lukijoille 1900-luvun loppupuoliskolla.
Tutkimukseni keskittyy erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla Suomessa ilmestyneisiin Ryhmä-X ja Hämähäkkimies -sarjakuvalehtiin. Sarjakuvia lukiessani huomasin, että Suomessa julkaistuista lehdistä vaikutti puuttuvan joitakin sivuja alkuperäisiin amerikkalaisiin lehtiin verrattuna. Pian paljastui, että yksittäisten sivujen lisäksi tarinoista saattoi puuttua myös kokonainen sivujuoni, tai kohtaus, jossa sarjakuvan hahmoja syvennetään. Halusin ottaa systemaattisemmin selvää, millaisia erilaisia muutoksia sarjakuviin oli tehty, ja miten muutokset vaikuttivat tarinoihin ja lehtien julkaisemiseen.
Tutkimuksessani korostuu paikallisten toimijoiden rooli. Suomalainen toimittaja paitsi valitsi julkaistavat tarinat, myös toimitti suosittua lukijakirjepalstaa, jossa lukijat kommentoivat tarinoita, esittivät kysymyksiä ja antoivat palautetta. Toimittaja selitti lukijoille monimutkaisia juonikuvioita ja perusteli toimituksellisia valintojaan, mutta myös opasti lukijoita faniuden saloihin ja yhteisön muodostamiseen.
Toinen aineistoni liittyy 1960-luvun Batmaniaan Suomessa. Paikalliset versiot Batmanista nousevat siinäkin keskiöön, kun analysoin suomalaisen Batman-virvoitusjuoman mainoskampanjaa ja lasten tekemiä piirroksia Batmanin hahmon adaptaatioina.
Tärkein tulokseni on se, että suomalaiset versiot supersankareista ovat ylirajaisia adaptaatioita, joissa yhdistyvät sekä alkuperäiset amerikkalaiset julkaisut ja hahmot että suomalaisessa toimituksessa tehdyt muutokset. Tutkimuksessani korostuu sekä paikallisten toimijoiden merkittävä rooli ylirajaisessa sarjakuvajulkaisemisessa että yleisöjen merkitys supersankarisarjakuvien adaptaatiossa. Populaarikulttuurin tuotteet, joiden ajattelemme toistuvan samanlaisina maasta toiseen, saavat uuden muodon ja uuden yleisön paikallisissa tuotannoissa.
Viestintä