Väitös (markkinointi): KTM Tanja Lepistö

KTM Tanja Lepistö esittää väitöskirjansa ”Development of expertise through co-creation in networks - An ethnographic case study from a professional service context” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.04.2024 klo 12.00 (Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Porin yliopistokeskus, Auditorio 125, Pori).

Vastaväittäjänä toimii professori Satu Nätti (Oulun yliopisto) ja kustoksena tohtori ja erityisasiantuntija Arja Lemmetyinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on markkinointi.

Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9644-5

***

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

DEVELOPMENT OF EXPERTISE THROUGH CO-CREATION IN NETWORKS - An ethnographic case study from a professional service context

(Asiantuntijuuden kehittyminen yhteiskehittämisen verkostoissa – etnografinen tapaustutkimus asiantuntijapalvelujen kontekstissa)

Asiantuntijapalvelut muodostavat yhä kasvavan sektorin ja toimialan yhteiskunnassamme. Yhteistyö ja liiketoiminnan kehittäminen tapahtuu yhä useammin verkostoissa ja usein mukana kehitystyössä on palvelujen tarjoajan ja asiakkaiden lisäksi myös muita sidosryhmiä. Tutkimukseni lähtee ajatuksesta, että verkostoissa toimiminen vaikuttaa myös siihen, millainen asiantuntijuus ja osaaminen on tärkeää onnistuneelle yhteistyölle. Asiantuntijuutta ja asiantuntijatietoa on myös kehitettävä jatkuvasti menestyksen varmistamiseksi.

Väitöskirjassani tarkastelen asiantuntijuutta erityisesti johdon konsultoinnin, valmennuksen ja liiketoiminnan kehittämisen palveluissa arvon yhteisluonnin ja yhteiskehittämisen näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena on viitekehys asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä asiantuntijapalveluissa. Tutkimuksen tulosten mukaan asiantuntijuus koostuu: 1) Tietopohjaisesta asiantuntijuudesta, 2) Käytäntöpohjaisesta asiantuntijuudesta, 3) Tunne- ja tilanne asiantuntijuudesta sekä 4) Yhteiskehittämisen ajattelutavasta. Yhteiskehittämisen ajattelutapa voidaan nähdä osaamisalueena, joka ohjaa yhteistyötä ja asiatuntijoiden toimintaa, on sen keskiössä ja muodostaa toiminnan lävitse kulkevan punaisen langan.

Tämä tutkimus tuo uutta näkemystä asiantuntijapalvelujen kirjallisuuteen tarjoamalla vivahteikkaan ja hienojakoisen jaottelun asiantuntijuudesta. Asiantuntijuudessa korostuu kyvykkyys mahdollistaa kaikkien osallistuvien toimijoiden asiantuntemuksen, kokemusten ja tietämyksen ottaminen käyttöön. Tutkimus myös lisää ymmärrystä asiantuntijuuden kehittymisestä käytännössä ja asiantuntijuuden luonteesta. Asiantuntijuus on tulosta tavasta nähdä resurssit laajemmin ja yhdistää sekä luoda resursseja uudella tavalla, se kehittyy itseään koko ajan haastamalla ja kokemuksen kautta sekä mukavuusalueen ulkopuolella. Asiantuntijuus kehittyy ja sitä arvostetaan vuorovaikutuksessa, ja sen vuoksi tämän tutkimuksen kautta haluan myös nostaa esiin asiantuntijuuden sosiaalista ja kontekstuaalista luonnetta.

Väitöskirjani tarjoaa myös ajankohtaista ja käytännöllistä tietoa asiantuntijapalveluja tarjoaville ja niitä kehittäville tahoille sekä koulutusorganisaatioille. Merkitys korostuu erityisesti sellaisten palvelujen kehittämisessä, joissa asiantuntijoilla on merkittävä rooli asiakkaiden tiedon luonnin tukijoina ja fasilitoijina. On tärkeää miettiä, miten tukea oppivan yhteisön syntymistä ja minkälaiset rakenteet ja materiaalit tukevat yhteistä tekemistä sekä miten saadaan toimijat sitoutumaan yhteistyöhön ja tuetaan luottamuksen rakentumista. Tutkimus nostaa esiin myös käytäntöjä ja aktiviteetteja, joiden kautta asiantuntijat yhdessä muiden toimijoiden kanssa luovat tavoitteet ja tilan yhteistyölle ja mahdollistavat oppimista sekä uuden tiedon luomista erilaisin työkaluin. Yhteiskehittäminen arvon yhteisluonnissa sisältää myös ajatuksen epävarmuuden sietämisestä ja yhdessä tekemisestä luottaen prosessiin sen sijaan, että lähtökohtana olisi hyvin tarkkaan määritelty tavoite.
Viestintä