Väitös (logopedia): FM Nana Lehtinen
Aika
16.12.2024 klo 12.00 - 16.00
FM Nana Lehtinen esittää väitöskirjansa ”Verbal Fluency Tasks and Language Attrition: Identifying Lexical Processing Strategies in Finnish - English Bilinguals Immersed in an English Environment” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 16.12.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/57e37890-4b86-4a40-ac8d-79ca873c6544/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Scott Jarvis (Northern Arizona University, Yhdysvallat) ja kustoksena dosentti Kati Renvall (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on logopedia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9984-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kaksikielisten puhujien sosiaaliset kieliympäristöt muovaavat käytettäviä kieliä ja niiden välistä dynamiikkaa. Henkilöt, jotka ovat muuttaneet pois synnyinmaastaan ja omaksuneet toisen kielen asuessaan pitkään sen kieliympäristössä, muodostavat kaksikielisten alajoukon, jonka äidinkielessä ja sen käytössä tapahtuviin muutoksiin kohdentuvaa tutkimusta kutsutaan ensikielen attrition tutkimukseksi.
Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin prosesseja, jotka ohjaavat pitkään Pohjois-Kaliforniassa asuneiden kaksikielisten suoriutumista sanasujuvuustehtävissä heidän äidinkielessään (suomi) ja ympäristön kielessä (englanti). Lisäksi englanninkielisessä kieliympäristössä asuvien kaksikielisten suoriutumista verrattiin Suomessa asuvien suomenpuhujien suoriutumiseen. Tutkimuksessa luotiin systemaattinen sanasujuvuustehtävien analyysimenetelmä, joka sisälsi kokonaispistemäärän, virheet, ajalliset parametrit sekä klusterointi- ja vaihtostrategiat. Sanasujuvuustehtävien tarkalla analysoinnilla havaittiin eroja kaksikielisten puhujien sanahaun prosesseissa.
Englanninkielisessä ympäristössä asuvat kaksikieliset hyödynsivät samankaltaisia sanahaun prosesseja molemmilla kielillään, ja äidinkielen käytöllä oli positiivinen vaikutus kokonaispistemäärään molemmissa kielissä. Englanninkielisessä ympäristössä asuvat kaksikieliset käyttivät nopeaa sanahakua tehokkaammin kuin Suomessa asuvat verrokit. He myös hyödynsivät systemaattisesti klusterointistrategioita, mutta vaihtostrategiat olivat vähemmän tehokkaita kuin verrokeilla.
Väitöskirja osoittaa, että kieliattritiotutkimuksia ei tule rajoittaa vain äidinkielessä tapahtuviin muutoksiin, vaan vaikutusten arviointi on tärkeää ulottaa molempiin kieliin. Tutkimuksessa esitelty analyysimenetelmä tarjoaa keinoja lisätä tietoa sanahaun prosesseista ja niiden muutoksista sanasujuvuustehtävissä suoriutumisen taustalla kohderyhmien välillä. Tutkimuksessa esiteltyä analyysimenetelmää voidaan soveltaa kaksikielisyystutkimuksen ohella monilla eri tutkimusaloilla, mukaan lukien logopedian, neuropsykologian sekä kielitieteen alojen tutkimus.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/57e37890-4b86-4a40-ac8d-79ca873c6544/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Scott Jarvis (Northern Arizona University, Yhdysvallat) ja kustoksena dosentti Kati Renvall (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on logopedia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9984-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kaksikielisten puhujien sosiaaliset kieliympäristöt muovaavat käytettäviä kieliä ja niiden välistä dynamiikkaa. Henkilöt, jotka ovat muuttaneet pois synnyinmaastaan ja omaksuneet toisen kielen asuessaan pitkään sen kieliympäristössä, muodostavat kaksikielisten alajoukon, jonka äidinkielessä ja sen käytössä tapahtuviin muutoksiin kohdentuvaa tutkimusta kutsutaan ensikielen attrition tutkimukseksi.
Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin prosesseja, jotka ohjaavat pitkään Pohjois-Kaliforniassa asuneiden kaksikielisten suoriutumista sanasujuvuustehtävissä heidän äidinkielessään (suomi) ja ympäristön kielessä (englanti). Lisäksi englanninkielisessä kieliympäristössä asuvien kaksikielisten suoriutumista verrattiin Suomessa asuvien suomenpuhujien suoriutumiseen. Tutkimuksessa luotiin systemaattinen sanasujuvuustehtävien analyysimenetelmä, joka sisälsi kokonaispistemäärän, virheet, ajalliset parametrit sekä klusterointi- ja vaihtostrategiat. Sanasujuvuustehtävien tarkalla analysoinnilla havaittiin eroja kaksikielisten puhujien sanahaun prosesseissa.
Englanninkielisessä ympäristössä asuvat kaksikieliset hyödynsivät samankaltaisia sanahaun prosesseja molemmilla kielillään, ja äidinkielen käytöllä oli positiivinen vaikutus kokonaispistemäärään molemmissa kielissä. Englanninkielisessä ympäristössä asuvat kaksikieliset käyttivät nopeaa sanahakua tehokkaammin kuin Suomessa asuvat verrokit. He myös hyödynsivät systemaattisesti klusterointistrategioita, mutta vaihtostrategiat olivat vähemmän tehokkaita kuin verrokeilla.
Väitöskirja osoittaa, että kieliattritiotutkimuksia ei tule rajoittaa vain äidinkielessä tapahtuviin muutoksiin, vaan vaikutusten arviointi on tärkeää ulottaa molempiin kieliin. Tutkimuksessa esitelty analyysimenetelmä tarjoaa keinoja lisätä tietoa sanahaun prosesseista ja niiden muutoksista sanasujuvuustehtävissä suoriutumisen taustalla kohderyhmien välillä. Tutkimuksessa esiteltyä analyysimenetelmää voidaan soveltaa kaksikielisyystutkimuksen ohella monilla eri tutkimusaloilla, mukaan lukien logopedian, neuropsykologian sekä kielitieteen alojen tutkimus.
Viestintä