Väitös (logopedia): FM Anna Kautto
Aika
25.10.2024 klo 12.00 - 16.00
FM Anna Kautto esittää väitöskirjansa ”Domain-general mechanisms underlying individual differences in language acquisition” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.10.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/3fcb1375-efd6-495b-b4d7-b17203dbcb2d/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Marja Laasonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Elina Mainela-Arnold (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on logopedia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9850-0 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Valtaosa lapsista oppii ympäristön kielen ilman tietoisia ponnisteluita. Kielen omaksumisessa on kuitenkin yksilöllisiä eroja, eikä se aina suju ongelmitta. Syitä kehityksellisille eroille ei vielä tunneta hyvin.
Tarkastelin väitöstyössäni kielelliselle ja ei-kielelliselle tiedonkäsittelylle yhteisiä osa-alueita, joiden on ehdotettu selittävän eroja kielellisissä taidoissa. Tutkin myös, eroavatko nämä osa-alueet tavanomaisesti ja myöhään puhumaan oppineiden lasten välillä. Väitöstyön kaikissa osatutkimuksissa tutkittavat olivat 7–10 -vuotiaita lapsia, joista puolella oli todettu viivästynyt kielenkehitys varhaislapsuudessa. Tutkimuksessani pyrin myös löytämään mittareita, joiden avulla pystyttäisiin ennustamaan kielellisten haasteiden ilmenemistä ja pysyvyyttä.
Väitöstyön osatutkimusten tulokset viittaavat siihen, että ei-kielellisellä ja kielellisellä tiedonkäsittelyllä on selkeä yhteys. Tämä havaittiin näönvaraisen tiedonkäsittelyn nopeudessa ja säännönmukaisuuksien oppimisessa. Havaittu yhteys kouluiän kielellisiin taitoihin oli samankaltainen riippumatta siitä, oliko varhainen kielellinen kehitys edennyt tavanomaisesti vai hitaasti. Aivojen sähköisten herätevasteiden voimakkuus oli myös yhteydessä kielellisiin taitoihin, mikä viittaa siihen, että erot kuulotiedon käsittelyssä ovat yhteydessä kielen omaksumiseen.
Uutena löydöksenä havaitsimme, että tutkittavan reaktioajat vaihtelivat yksittäisen tehtävän aikana sitä vähemmän, mitä vahvemmat kielelliset taidot hänellä oli. Tämän havainnon pohjalta esitän väitöstyössäni, että kielen kehityksen haasteet saattavat johtua aivojen tiedonkäsittelyn vaihtelevuudesta, jolloin lapsi tarvitsee tavallista enemmän altistusta kielelle omaksuakseen sen säännönmukaisuuksia. Yksi aivotutkimuksen keskeinen haaste on se, että aivojen rakenteiden ja toiminnan ilmiöitä on vaikea yhdistää suoraan ihmisen toimintaan. Tutkimukseni löydökset voivat osaltaan auttaa näiden yhteyksien ymmärtämisessä.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/3fcb1375-efd6-495b-b4d7-b17203dbcb2d/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Marja Laasonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Elina Mainela-Arnold (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on logopedia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9850-0 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Valtaosa lapsista oppii ympäristön kielen ilman tietoisia ponnisteluita. Kielen omaksumisessa on kuitenkin yksilöllisiä eroja, eikä se aina suju ongelmitta. Syitä kehityksellisille eroille ei vielä tunneta hyvin.
Tarkastelin väitöstyössäni kielelliselle ja ei-kielelliselle tiedonkäsittelylle yhteisiä osa-alueita, joiden on ehdotettu selittävän eroja kielellisissä taidoissa. Tutkin myös, eroavatko nämä osa-alueet tavanomaisesti ja myöhään puhumaan oppineiden lasten välillä. Väitöstyön kaikissa osatutkimuksissa tutkittavat olivat 7–10 -vuotiaita lapsia, joista puolella oli todettu viivästynyt kielenkehitys varhaislapsuudessa. Tutkimuksessani pyrin myös löytämään mittareita, joiden avulla pystyttäisiin ennustamaan kielellisten haasteiden ilmenemistä ja pysyvyyttä.
Väitöstyön osatutkimusten tulokset viittaavat siihen, että ei-kielellisellä ja kielellisellä tiedonkäsittelyllä on selkeä yhteys. Tämä havaittiin näönvaraisen tiedonkäsittelyn nopeudessa ja säännönmukaisuuksien oppimisessa. Havaittu yhteys kouluiän kielellisiin taitoihin oli samankaltainen riippumatta siitä, oliko varhainen kielellinen kehitys edennyt tavanomaisesti vai hitaasti. Aivojen sähköisten herätevasteiden voimakkuus oli myös yhteydessä kielellisiin taitoihin, mikä viittaa siihen, että erot kuulotiedon käsittelyssä ovat yhteydessä kielen omaksumiseen.
Uutena löydöksenä havaitsimme, että tutkittavan reaktioajat vaihtelivat yksittäisen tehtävän aikana sitä vähemmän, mitä vahvemmat kielelliset taidot hänellä oli. Tämän havainnon pohjalta esitän väitöstyössäni, että kielen kehityksen haasteet saattavat johtua aivojen tiedonkäsittelyn vaihtelevuudesta, jolloin lapsi tarvitsee tavallista enemmän altistusta kielelle omaksuakseen sen säännönmukaisuuksia. Yksi aivotutkimuksen keskeinen haaste on se, että aivojen rakenteiden ja toiminnan ilmiöitä on vaikea yhdistää suoraan ihmisen toimintaan. Tutkimukseni löydökset voivat osaltaan auttaa näiden yhteyksien ymmärtämisessä.
Viestintä