Väitös (lastentautioppi): LL Henriina Hermansson
Aika
11.8.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Henriina Hermansson esittää väitöskirjansa ”Cesarean section - impacts on child health” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 11.8.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/e97fbae5-bc66-49d5-ba7b-d91f37331952/public
Vastaväittäjänä toimii professori Per Ashorn (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Erika Isolauri (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9346-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Krooniset, immuunivälitteiset, tarttumattomat taudit sekä lihavuus ovat yleistyneet länsimaissa viimeisten vuosikymmenien aikana. Samanaikaisesti keisarileikkauksella syntyneiden lasten lukumäärä on kasvanut maailmanlaajuisesti. Epidemiologisissa tutkimuksissa keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on havaittu suurentunut riski sairastua kroonisiin ei-tarttuviin tauteihin ja lihavuuteen verrattuna alateitse syntyneisiin lapsiin. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää synnytystavan vaikutusta lapsen myöhempään terveyteen sekä selvittää millä mekanismeilla synnytystavan vaikutukset lapsen myöhempään terveyteen välittyvät.
Tutkimuksessa havaittiin, että keisarileikkauksella syntyneillä oli enemmän astmaa ja allergisia sairauksia sekä lihavuutta 21 vuoden iässä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin keisarileikkauksella synnyttäneiden äitien rintamaidon mikrobiston koostumuksessa olevan eroja alateitse synnyttäneiden äitien rintamaidon mikrobistoon verrattuna. Erot rintamaidon mikrobistossa eivät selittyneet äidille synnytyksen yhteydessä annetulla antibioottihoidolla.
Raskausaikana äidin suoliston mikrobiston tiedetään muuttuvan ja tulehdusta lisäävien bakteerien suhteellinen osuuden lisääntyvän raskauden aikana. Tutkimuksessa todettiin, että nämä raskauden aikaiset muutokset äidin suoliston mikrobistossa säilyivät synnytyksen jälkeen. Lisäksi äidin verestä mitattujen tulehdusta lisäävien välittäjäaineiden pitoisuudet myös nousivat raskauden jälkeen ja ylläpitivät siten elimistön tulehduksellista tilaa raskauden päättymisen jälkeen.
Syntymä keisarileikkauksella lisää riskiä sairastua ei-tarttuviin tauteihin sekä lihavuuteen myöhemmällä iällä. Yhteys selittynee erilaisella varhaisella mikrobikontaktilla. Keisarileikkausten määrän pysyessä entisellään, tulisi tulevaisuudessa selvittää turvallisia keinoja tämän varhaisen mikrobikontaktin muokkaamiseen.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/e97fbae5-bc66-49d5-ba7b-d91f37331952/public
Vastaväittäjänä toimii professori Per Ashorn (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Erika Isolauri (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9346-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Krooniset, immuunivälitteiset, tarttumattomat taudit sekä lihavuus ovat yleistyneet länsimaissa viimeisten vuosikymmenien aikana. Samanaikaisesti keisarileikkauksella syntyneiden lasten lukumäärä on kasvanut maailmanlaajuisesti. Epidemiologisissa tutkimuksissa keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla on havaittu suurentunut riski sairastua kroonisiin ei-tarttuviin tauteihin ja lihavuuteen verrattuna alateitse syntyneisiin lapsiin. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää synnytystavan vaikutusta lapsen myöhempään terveyteen sekä selvittää millä mekanismeilla synnytystavan vaikutukset lapsen myöhempään terveyteen välittyvät.
Tutkimuksessa havaittiin, että keisarileikkauksella syntyneillä oli enemmän astmaa ja allergisia sairauksia sekä lihavuutta 21 vuoden iässä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin keisarileikkauksella synnyttäneiden äitien rintamaidon mikrobiston koostumuksessa olevan eroja alateitse synnyttäneiden äitien rintamaidon mikrobistoon verrattuna. Erot rintamaidon mikrobistossa eivät selittyneet äidille synnytyksen yhteydessä annetulla antibioottihoidolla.
Raskausaikana äidin suoliston mikrobiston tiedetään muuttuvan ja tulehdusta lisäävien bakteerien suhteellinen osuuden lisääntyvän raskauden aikana. Tutkimuksessa todettiin, että nämä raskauden aikaiset muutokset äidin suoliston mikrobistossa säilyivät synnytyksen jälkeen. Lisäksi äidin verestä mitattujen tulehdusta lisäävien välittäjäaineiden pitoisuudet myös nousivat raskauden jälkeen ja ylläpitivät siten elimistön tulehduksellista tilaa raskauden päättymisen jälkeen.
Syntymä keisarileikkauksella lisää riskiä sairastua ei-tarttuviin tauteihin sekä lihavuuteen myöhemmällä iällä. Yhteys selittynee erilaisella varhaisella mikrobikontaktilla. Keisarileikkausten määrän pysyessä entisellään, tulisi tulevaisuudessa selvittää turvallisia keinoja tämän varhaisen mikrobikontaktin muokkaamiseen.
Viestintä