Väitös (lastenpsykiatria): LL Susanna Leivonen
Aika
31.1.2025 klo 12.00 - 16.00
LL Susanna Leivonen esittää väitöskirjansa ”Risk Factors of Tourette Syndrome, A Nationwide Register Study” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.01.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Laura Korhonen (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Andre Sourander (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastenpsykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0033-6 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Touretten oireyhtymä on lapsuusiässä alkava kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat sekä motoriset että äänelliset nykimisoireet eli tic-oireet. Touretten oireyhtymän syntyyn vaikuttavat perintötekijät, mutta oireyhtymän syntymekanismit eivät ole vielä tarkasti tiedossa. Myös ympäristötekijöiden on arvioitu vaikuttavan häiriön puhkeamiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia äidin raskauden aikaisen tupakoinnin, synnytykseen liittyvien riskitekijöiden sekä vanhempien psyykkisen sairastavuuden yhteyttä Touretten oireyhtymään. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin Touretten oireyhtymän diagnoosin paikkaansa pitävyyttä Hoitoilmoitusrekisterissä.
Tutkimusaineisto koostui 1991-2010 syntyneistä henkilöistä, jotka olivat saaneet Touretten oireyhtymä tai krooninen tic-häiriö diagnoosin. Jokaiselle tapaukselle poimittiin neljä verrokkia, jotka oli kaltaistettu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Tiedot kerättiin Hoitoilmoitusrekisteristä, Syntymärekisteristä sekä Väestörekisteristä. Tilastollisin menetelmin tutkittiin mahdollista yhteyttä altistuksen (esim. äidin raskauden aikainen tupakointi) ja Touretten oireyhtymän välillä.
Äidin raskauden aikainen tupakointi oli yhteydessä Touretten oireyhtymään silloin, kun lapsella/nuorella oli myös ADHD. Raskauteen ja synnytykseen liittyvistä tekijöistä ensimmäisellä lapsella oli isompi riski saada Touretten oireyhtymä kuin sitä seuraavilla. Syntymäpaino 4000g-4499g oli yhteydessä matalampaan Touretten oireyhtymän riskiin. Sekä äidin että isän psykiatrinen diagnoosi oli yhteydessä Touretten oireyhtymään/krooniseen tic-häiriöön, mutta yhteys äidin psykiatrisen sairastavuuden ja Touretten oireyhtymän /kroonisen tic-häiriön välillä oli voimakkaampi. Kaikki äidin psykiatriset sairaudet olivat yhteydessä Touretten oireyhtymään/krooniseen tic-häiriöön. Hoitoilmoitusrekisteriin kirjatut Touretten oireyhtymä diagnoosit olivat luotettavia.
Tämä tutkimus tunnisti Touretten oireyhtymään liittyviä riskitekijöitä. Riskitekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta Touretten oireyhtymän syntyä ymmärrettäisiin paremmin, oireyhtymä tunnistettaisiin herkemmin ja mahdollisiin riskitekijöihin voitaisiin puuttua. Lisää tutkimustietoa tarvitaan, jotta ymmärretään, mistä tutkimuksessa havaitut yhteydet johtuvat.
Vastaväittäjänä toimii professori Laura Korhonen (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Andre Sourander (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastenpsykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0033-6 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Touretten oireyhtymä on lapsuusiässä alkava kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireita ovat sekä motoriset että äänelliset nykimisoireet eli tic-oireet. Touretten oireyhtymän syntyyn vaikuttavat perintötekijät, mutta oireyhtymän syntymekanismit eivät ole vielä tarkasti tiedossa. Myös ympäristötekijöiden on arvioitu vaikuttavan häiriön puhkeamiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia äidin raskauden aikaisen tupakoinnin, synnytykseen liittyvien riskitekijöiden sekä vanhempien psyykkisen sairastavuuden yhteyttä Touretten oireyhtymään. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin Touretten oireyhtymän diagnoosin paikkaansa pitävyyttä Hoitoilmoitusrekisterissä.
Tutkimusaineisto koostui 1991-2010 syntyneistä henkilöistä, jotka olivat saaneet Touretten oireyhtymä tai krooninen tic-häiriö diagnoosin. Jokaiselle tapaukselle poimittiin neljä verrokkia, jotka oli kaltaistettu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Tiedot kerättiin Hoitoilmoitusrekisteristä, Syntymärekisteristä sekä Väestörekisteristä. Tilastollisin menetelmin tutkittiin mahdollista yhteyttä altistuksen (esim. äidin raskauden aikainen tupakointi) ja Touretten oireyhtymän välillä.
Äidin raskauden aikainen tupakointi oli yhteydessä Touretten oireyhtymään silloin, kun lapsella/nuorella oli myös ADHD. Raskauteen ja synnytykseen liittyvistä tekijöistä ensimmäisellä lapsella oli isompi riski saada Touretten oireyhtymä kuin sitä seuraavilla. Syntymäpaino 4000g-4499g oli yhteydessä matalampaan Touretten oireyhtymän riskiin. Sekä äidin että isän psykiatrinen diagnoosi oli yhteydessä Touretten oireyhtymään/krooniseen tic-häiriöön, mutta yhteys äidin psykiatrisen sairastavuuden ja Touretten oireyhtymän /kroonisen tic-häiriön välillä oli voimakkaampi. Kaikki äidin psykiatriset sairaudet olivat yhteydessä Touretten oireyhtymään/krooniseen tic-häiriöön. Hoitoilmoitusrekisteriin kirjatut Touretten oireyhtymä diagnoosit olivat luotettavia.
Tämä tutkimus tunnisti Touretten oireyhtymään liittyviä riskitekijöitä. Riskitekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta Touretten oireyhtymän syntyä ymmärrettäisiin paremmin, oireyhtymä tunnistettaisiin herkemmin ja mahdollisiin riskitekijöihin voitaisiin puuttua. Lisää tutkimustietoa tarvitaan, jotta ymmärretään, mistä tutkimuksessa havaitut yhteydet johtuvat.
Viestintä