Väitös (lastenpsykiatria): LL Ida Ringbom
Aika
27.9.2024 klo 12.00 - 16.00
LL Ida Ringbom esittää väitöskirjansa ”Lapsuuden ja nuoruuden psykiatriset ongelmat ja myöhempi syrjäytyminen työelämästä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.09.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/66527367125 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Riittakerttu Kaltiala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Andre Sourander (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastenpsykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9872-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että vuonna 1987 syntyneistä ja psykiatrisen diagnoosin saaneista nuorista vajaa yksitoista prosenttia oli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella vähintään viisi vuotta varhaisaikuisuudessa. Muilla nuorilla vastaava osuus oli vajaa kolme prosenttia.
Yhteys psykiatristen häiriöiden ja kielteisten työelämäseurauksien välillä ei rajoittunut vain nuoruusikään, vaan psykiatriset oireet jo kahdeksan vuoden iässä oli yhteydessä matalaan koulutustasoon keski-iässä vuonna 1981 syntyneiden kohortissa.
- Jotta nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä, lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus vaativat nykyistä enemmän resursseja ja näyttöön perustuvia hoitoja ja kuntoutusta on kehitettävä, toteaa tohtorikoulutettava Ida Ringbom.
Huolestuttavia tulokset ovat sen vuoksi, että ne tuovat esiin psykiatristen ongelmien yhteyden matalaan koulutasoon ja pitkäaikaiseen syrjäytymiseen. Yhteys työelämästä syrjäytymisen kanssa oli erityisen vahva teineillä, jotka eivät olleet vieneet toisen asteen opintojansa loppuun ja jolla oli diagnosoitu psykiatrinen tai neuropsykiatrinen häiriö. Melkein puolet näistä teineistä, jos olivat sairastaneet psykoosin, ja melkein kolme neljäsosaa teineistä, joilla oli autismikirjon häiriö, olivat myöhemmin pitkäaikaisesti opiskelun ja työelämän ulkopuolella. Tutkimuksessa havaittiin, että ainoastaan neljäsosa psykoosiin sairastuneista oli saanut ammatillista kuntoutusta tilanteen korjaamiseksi.
- Ammatillinen kuntoutus sekä tiivis yhteistyö psykiatrian ja sosiaalipalveluiden välillä ovat tärkeitä, jotta mielenterveysongelmista kärsivät nuoret pääsevät työmarkkinoille, toteaa väitöskirjan ohjaaja David Gyllenberg. Nuoret, joilla ei ole toisen asteen opintoja loppuun suoritettuna, tarvitsevat kohdennettua tukea.
Autismikirjon häiriön diagnoosin saaneiden nuorten haavoittuva asema näkyi myös osatyössä, jossa tarkasteltiin vuosina 1987 ja 1997 syntyneiden hakeutumista toisen asteen opintoihin. Noin kuudesosa autismikirjon häiriön diagnoosin saaneista nuorista ei ollut hakenut toisen asteen opintoihin. Osuus ei muuttunut, vaikka diagnoosien määrä kolminkertaistui vuonna 1987 ja vuonna 1997 syntyneiden välillä.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/66527367125 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Riittakerttu Kaltiala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Andre Sourander (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastenpsykiatria.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9872-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että vuonna 1987 syntyneistä ja psykiatrisen diagnoosin saaneista nuorista vajaa yksitoista prosenttia oli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella vähintään viisi vuotta varhaisaikuisuudessa. Muilla nuorilla vastaava osuus oli vajaa kolme prosenttia.
Yhteys psykiatristen häiriöiden ja kielteisten työelämäseurauksien välillä ei rajoittunut vain nuoruusikään, vaan psykiatriset oireet jo kahdeksan vuoden iässä oli yhteydessä matalaan koulutustasoon keski-iässä vuonna 1981 syntyneiden kohortissa.
- Jotta nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä, lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus vaativat nykyistä enemmän resursseja ja näyttöön perustuvia hoitoja ja kuntoutusta on kehitettävä, toteaa tohtorikoulutettava Ida Ringbom.
Huolestuttavia tulokset ovat sen vuoksi, että ne tuovat esiin psykiatristen ongelmien yhteyden matalaan koulutasoon ja pitkäaikaiseen syrjäytymiseen. Yhteys työelämästä syrjäytymisen kanssa oli erityisen vahva teineillä, jotka eivät olleet vieneet toisen asteen opintojansa loppuun ja jolla oli diagnosoitu psykiatrinen tai neuropsykiatrinen häiriö. Melkein puolet näistä teineistä, jos olivat sairastaneet psykoosin, ja melkein kolme neljäsosaa teineistä, joilla oli autismikirjon häiriö, olivat myöhemmin pitkäaikaisesti opiskelun ja työelämän ulkopuolella. Tutkimuksessa havaittiin, että ainoastaan neljäsosa psykoosiin sairastuneista oli saanut ammatillista kuntoutusta tilanteen korjaamiseksi.
- Ammatillinen kuntoutus sekä tiivis yhteistyö psykiatrian ja sosiaalipalveluiden välillä ovat tärkeitä, jotta mielenterveysongelmista kärsivät nuoret pääsevät työmarkkinoille, toteaa väitöskirjan ohjaaja David Gyllenberg. Nuoret, joilla ei ole toisen asteen opintoja loppuun suoritettuna, tarvitsevat kohdennettua tukea.
Autismikirjon häiriön diagnoosin saaneiden nuorten haavoittuva asema näkyi myös osatyössä, jossa tarkasteltiin vuosina 1987 ja 1997 syntyneiden hakeutumista toisen asteen opintoihin. Noin kuudesosa autismikirjon häiriön diagnoosin saaneista nuorista ei ollut hakenut toisen asteen opintoihin. Osuus ei muuttunut, vaikka diagnoosien määrä kolminkertaistui vuonna 1987 ja vuonna 1997 syntyneiden välillä.
Viestintä