Väitös (lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia): DI Aapo Knuutila
Aika
12.4.2024 klo 12.00 - 16.00
DI Aapo Knuutila esittää väitöskirjansa ”Characteristics of anti-pertussis toxin antibodies after vaccination and infection” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.04.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Mika Rämet (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Qiushui He (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9629-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hinkuyskärokotteesta muodostuneet vasta-aineet eroavat infektiosta
Hinkuyskä on helposti tarttuva ylempien hengitysteiden sairaus. Vuonna 2014 tautitaakaksi arvioitiin 24 miljoonaa vuosittaista tapausta maailmanlaajuisesti. Arviolta 160 000 alle 5-vuotiasta lasta kuolee yhä vuosittain tautiin.
Ensimmäiset rokotteet koostuivat inaktivoiduista bakteereista. Nämä rokotteet aiheuttivat voimakkaita sivuvaikutuksia, kuten kuumetta, minkä vuoksi 2000-luvun taitteessa useimmat maat siirtyivät uusiin rokotteisiin. Ne sisältävät yksittäisiä puhdistettuja hinkuyskän proteiineja, kuten hinkuyskätoksiinia.
Vaikka lapsikuolleisuus on vähentynyt rokotteiden myötä merkittävästi, hinkuyskää havaitaan lisääntyvissä määrin myös Euroopassa. Siirtymäkohtaa uusiin alayksikkörokotteisiin on arveltu yhdeksi syyksi taudin uudelleen ilmestymiseen. Erityisesti sen on ajateltu liittyvän nopeasti heikkenevään rokotusten aiheuttamaan immuniteettiin.
Miksi tällä hetkellä käytössä olevien rokotteiden tarjoama suoja ei ole riittävä? Yksi hypoteesi on, että rokotekomponenttien kemiallinen käsittely johtaisi ratkaisevasti rokoteproteiinien muuttumiseen. Muuttuneet rakenteet voivat puolestaan vaikuttaa immunisoinnin jälkeen syntyneiden vasta-aineiden ominaisuuksiin.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa vertailtiin ihmisen vasta-ainevasteita rokotteiden ja hinkuyskäinfektion jälkeen yli tuhannesta näytteestä eri ikäisissä ihmisissä eri Euroopan maissa. Tutkimuksessa keskityttiin rokotekomponenteista hinkuyskätoksiinin.
Tutkimuksessa havaittiin, että rokotepohjaiset vasta-aineet sitoutuivat eri kohtiin hinkuyskätoksiinissa verrattaessa infektioon. Tällä voi olla vaikutus vasta-aineiden suojelukykyyn. Tästä huolimatta vasta-aineilla havaittiin erinomainen sitoutumisvoimakkuus ja kyky estää toksiinin aiheuttamia oireita eläinsolumallissa.
Työssä kehitetyt laboratoriomenetelmät ja tulokset auttavat ymmärtämään hinkuyskältä suojautumiseen vaadittavia tekijöitä ja edesauttavat seuraavan sukupolven rokotteiden kehittämistä ja arvioimista.
Vastaväittäjänä toimii professori Mika Rämet (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Qiushui He (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9629-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Hinkuyskärokotteesta muodostuneet vasta-aineet eroavat infektiosta
Hinkuyskä on helposti tarttuva ylempien hengitysteiden sairaus. Vuonna 2014 tautitaakaksi arvioitiin 24 miljoonaa vuosittaista tapausta maailmanlaajuisesti. Arviolta 160 000 alle 5-vuotiasta lasta kuolee yhä vuosittain tautiin.
Ensimmäiset rokotteet koostuivat inaktivoiduista bakteereista. Nämä rokotteet aiheuttivat voimakkaita sivuvaikutuksia, kuten kuumetta, minkä vuoksi 2000-luvun taitteessa useimmat maat siirtyivät uusiin rokotteisiin. Ne sisältävät yksittäisiä puhdistettuja hinkuyskän proteiineja, kuten hinkuyskätoksiinia.
Vaikka lapsikuolleisuus on vähentynyt rokotteiden myötä merkittävästi, hinkuyskää havaitaan lisääntyvissä määrin myös Euroopassa. Siirtymäkohtaa uusiin alayksikkörokotteisiin on arveltu yhdeksi syyksi taudin uudelleen ilmestymiseen. Erityisesti sen on ajateltu liittyvän nopeasti heikkenevään rokotusten aiheuttamaan immuniteettiin.
Miksi tällä hetkellä käytössä olevien rokotteiden tarjoama suoja ei ole riittävä? Yksi hypoteesi on, että rokotekomponenttien kemiallinen käsittely johtaisi ratkaisevasti rokoteproteiinien muuttumiseen. Muuttuneet rakenteet voivat puolestaan vaikuttaa immunisoinnin jälkeen syntyneiden vasta-aineiden ominaisuuksiin.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa vertailtiin ihmisen vasta-ainevasteita rokotteiden ja hinkuyskäinfektion jälkeen yli tuhannesta näytteestä eri ikäisissä ihmisissä eri Euroopan maissa. Tutkimuksessa keskityttiin rokotekomponenteista hinkuyskätoksiinin.
Tutkimuksessa havaittiin, että rokotepohjaiset vasta-aineet sitoutuivat eri kohtiin hinkuyskätoksiinissa verrattaessa infektioon. Tällä voi olla vaikutus vasta-aineiden suojelukykyyn. Tästä huolimatta vasta-aineilla havaittiin erinomainen sitoutumisvoimakkuus ja kyky estää toksiinin aiheuttamia oireita eläinsolumallissa.
Työssä kehitetyt laboratoriomenetelmät ja tulokset auttavat ymmärtämään hinkuyskältä suojautumiseen vaadittavia tekijöitä ja edesauttavat seuraavan sukupolven rokotteiden kehittämistä ja arvioimista.
Viestintä