Väitös (kotimainen kirjallisuus): FM Helinä Ääri
Aika
2.6.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Helinä Ääri esittää väitöskirjansa ”Broilerikulttuuri. Lihateollisuuden kanat suomenkielisessä proosassa ja sarjakuvassa vuosina 1969–2019” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.6.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Auditorio Aava, Arcanuminkuja 1, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/5f2f451c-6d93-4ea7-8adf-fc7722d7d41f/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Kuura Irni (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Viola Capkova (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kotimainen kirjallisuus.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Broilerina kasvatettu kana on maailman yleisin lintu ja yleisin selkärankainen tuotantoeläin. Eläviä broilereita ei näe juuri missään, mutta broilerintuotanto on vaikuttava kulttuuri-ilmiö: muun muassa kirjallisuus, elokuvat, urheilu ja musiikki vilisevät viittauksia broileriruokiin ja broilerintuotantoon.
Väitöstutkimus käsittelee broilerien kuvauksia vuosina 1969–2019 julkaistuissa suomenkielisissä romaaneissa, novelleissa ja sarjakuvissa. Tutkimus edustaa kriittisen eläintutkimuksen kehyksessä tehtävää kirjallisuustutkimusta.
Tutkimus osoittaa, että broilerit mainitaan kaunokirjallisuudessa useimmiten kuolleina osana ruokaa, lyhyesti ja ohimennen. Eri lajeihin kuuluvissa teksteissä kuvataan broilereita usein samoin tavoin: heitä kuvataan esimerkiksi pulleiksi linnuiksi, joiden käveleminen on hankalaa. Kaunokirjallisuuden broilerikuvauksien toistuvia piirteitä havainnoimalla on mahdollista osoittaa, millaiset kanoja koskevat käsitykset ovat kulttuurissa laajasti jaettuja.
Broilerikuvaukset ovat muuttuneet vuosikymmenten mittaan. Broilereita kuvataan sitä enemmän, mitä uudemmasta kirjallisuudesta on kyse, ja maininnat muiden kanojen lihasta ovat vähentyneet. 2000-luvun kirjallisuudessa broilerintuotannon ja broilerien kärsimyksen kuvaamisesta on tullut melko tavallista. Myös ruokakulttuurin ja broilerin lihan hinnan muutokset näkyvät kirjallisuudessa. Kirjallisuus ei kuitenkaan vain heijasta ympäröivää todellisuutta, vaan osa kirjallisuudesta pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan eläinasenteisiin.
Broilerimaininnat toimivat kirjallisuudessa osana monien erilaisten asioiden kuvausta. Broilerintuotanto on kietoutunut osaksi kulttuurisia käsityksiä sukupuolesta, seksuaalisuudesta, vanhemmuudesta, hoivasta, työstä ja ihmisyydestä. Lisäksi broilerikuvauksilla on kerronnan keinona erilaisia tehtäviä: broilerimainintoja esiintyy muun muassa osana henkilöhahmo- ja miljöökuvausta sekä tekstin teemaa rakentavina motiiveina.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/5f2f451c-6d93-4ea7-8adf-fc7722d7d41f/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Kuura Irni (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Viola Capkova (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kotimainen kirjallisuus.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Broilerina kasvatettu kana on maailman yleisin lintu ja yleisin selkärankainen tuotantoeläin. Eläviä broilereita ei näe juuri missään, mutta broilerintuotanto on vaikuttava kulttuuri-ilmiö: muun muassa kirjallisuus, elokuvat, urheilu ja musiikki vilisevät viittauksia broileriruokiin ja broilerintuotantoon.
Väitöstutkimus käsittelee broilerien kuvauksia vuosina 1969–2019 julkaistuissa suomenkielisissä romaaneissa, novelleissa ja sarjakuvissa. Tutkimus edustaa kriittisen eläintutkimuksen kehyksessä tehtävää kirjallisuustutkimusta.
Tutkimus osoittaa, että broilerit mainitaan kaunokirjallisuudessa useimmiten kuolleina osana ruokaa, lyhyesti ja ohimennen. Eri lajeihin kuuluvissa teksteissä kuvataan broilereita usein samoin tavoin: heitä kuvataan esimerkiksi pulleiksi linnuiksi, joiden käveleminen on hankalaa. Kaunokirjallisuuden broilerikuvauksien toistuvia piirteitä havainnoimalla on mahdollista osoittaa, millaiset kanoja koskevat käsitykset ovat kulttuurissa laajasti jaettuja.
Broilerikuvaukset ovat muuttuneet vuosikymmenten mittaan. Broilereita kuvataan sitä enemmän, mitä uudemmasta kirjallisuudesta on kyse, ja maininnat muiden kanojen lihasta ovat vähentyneet. 2000-luvun kirjallisuudessa broilerintuotannon ja broilerien kärsimyksen kuvaamisesta on tullut melko tavallista. Myös ruokakulttuurin ja broilerin lihan hinnan muutokset näkyvät kirjallisuudessa. Kirjallisuus ei kuitenkaan vain heijasta ympäröivää todellisuutta, vaan osa kirjallisuudesta pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan eläinasenteisiin.
Broilerimaininnat toimivat kirjallisuudessa osana monien erilaisten asioiden kuvausta. Broilerintuotanto on kietoutunut osaksi kulttuurisia käsityksiä sukupuolesta, seksuaalisuudesta, vanhemmuudesta, hoivasta, työstä ja ihmisyydestä. Lisäksi broilerikuvauksilla on kerronnan keinona erilaisia tehtäviä: broilerimainintoja esiintyy muun muassa osana henkilöhahmo- ja miljöökuvausta sekä tekstin teemaa rakentavina motiiveina.
Viestintä