Väitös (korva-, nenä- ja kurkkutautioppi): LL Heidi Oehlandt
Aika
8.12.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Heidi Oehlandt esittää väitöskirjansa ”Obstructive Eustachian tube dysfunction - Current diagnosis and treatment” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 08.12.2023 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Johan Haartman-sali, Hämeentie 11, 20520 Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/67093490738
Vastaväittäjänä toimii professori Guillermo Plaza (Rey Juan Carlos yliopisto, Espanja) ja kustoksena professori Jaakko Pulkkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on korva-, nenä- ja kurkkutautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9503-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Korvatorvi on rakenne, joka yhdistää välikorvan nenänieluun. Sen toiminta on tärkeää korvan terveyden ja kuulon ylläpitämiseksi. Mikäli korvatorvi ei avaudu riittävästi, voi seurauksena olla korvatorven vajaatoiminta, jota esiintyy arviolta jopa 5 %:lla aikuisista. Tämä aiheuttaa useita oireita, kuten korvien paineentunnetta ja tukkoisuutta. Korvatorven toiminnan tutkimiseksi on kehitetty erinäisiä testejä, joista yksi luotettavimmista on tubomanometria. Korvatorven toiminnan luotettava mittaaminen on tärkeää, sillä nykyään vajaatoiminnan hoitoon on olemassa kirurginen hoitovaihtoehto, korvatorven pallolaajennus.
Tutkimme tubomanometriamittauksien teknistä onnistumista korvaoireisilla potilailla ja tuloksiin vaikuttavia sekoittavia tekijöitä, kuten potilaan ikää ja painoa. Vastaavanlaista tutkimusta tubomanometrian käytöstä ei aikaisemmin ole tehty. Tutkimme myös korvatorven pallolaajennuksen tehoa ja turvallisuutta eri potilasryhmissä: lapsilla, vain paineentasausongelmista kärsivillä potilailla, pitkäaikaisista vajaatoiminnan oireista kärsivillä potilailla ja potilailla, joilla pallolaajennus oli osa muuta korvan alueen kirurgiaa. Aineistot kerättiin Helsingin ja Turun yliopistollisissa keskussairaaloissa hoidetuista korvaoireisista potilaista vuosilta 2011–2020.
Onnistumisprosentti mittauksilla oli 91 %, minkä arvioimme riittävän korkeaksi kliiniseen käyttöön. Tuloksiin vaikuttavia sekoittavia tekijöitä ei juuri todettu. Tehtyjen kyselytutkimuksien perusteella oireet vähenivät pitkäaikaisesti kaikissa tutkituissa ryhmissä. Merkittäviä haittavaikutuksia ei todettu.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tubomanometria vaikuttaa luotettavalta ja käyttökelpoiselta testiltä korvatorven vajaatoiminnan toteamiseen. Tuloksemme korvatorven pallolaajennuksesta täydentävät jo olemassa olevia tutkimuksia, joiden perusteella pallolaajennus vaikuttaa tehokkaalta ja turvalliselta eri potilasryhmien hoidossa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/67093490738
Vastaväittäjänä toimii professori Guillermo Plaza (Rey Juan Carlos yliopisto, Espanja) ja kustoksena professori Jaakko Pulkkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on korva-, nenä- ja kurkkutautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9503-5 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Korvatorvi on rakenne, joka yhdistää välikorvan nenänieluun. Sen toiminta on tärkeää korvan terveyden ja kuulon ylläpitämiseksi. Mikäli korvatorvi ei avaudu riittävästi, voi seurauksena olla korvatorven vajaatoiminta, jota esiintyy arviolta jopa 5 %:lla aikuisista. Tämä aiheuttaa useita oireita, kuten korvien paineentunnetta ja tukkoisuutta. Korvatorven toiminnan tutkimiseksi on kehitetty erinäisiä testejä, joista yksi luotettavimmista on tubomanometria. Korvatorven toiminnan luotettava mittaaminen on tärkeää, sillä nykyään vajaatoiminnan hoitoon on olemassa kirurginen hoitovaihtoehto, korvatorven pallolaajennus.
Tutkimme tubomanometriamittauksien teknistä onnistumista korvaoireisilla potilailla ja tuloksiin vaikuttavia sekoittavia tekijöitä, kuten potilaan ikää ja painoa. Vastaavanlaista tutkimusta tubomanometrian käytöstä ei aikaisemmin ole tehty. Tutkimme myös korvatorven pallolaajennuksen tehoa ja turvallisuutta eri potilasryhmissä: lapsilla, vain paineentasausongelmista kärsivillä potilailla, pitkäaikaisista vajaatoiminnan oireista kärsivillä potilailla ja potilailla, joilla pallolaajennus oli osa muuta korvan alueen kirurgiaa. Aineistot kerättiin Helsingin ja Turun yliopistollisissa keskussairaaloissa hoidetuista korvaoireisista potilaista vuosilta 2011–2020.
Onnistumisprosentti mittauksilla oli 91 %, minkä arvioimme riittävän korkeaksi kliiniseen käyttöön. Tuloksiin vaikuttavia sekoittavia tekijöitä ei juuri todettu. Tehtyjen kyselytutkimuksien perusteella oireet vähenivät pitkäaikaisesti kaikissa tutkituissa ryhmissä. Merkittäviä haittavaikutuksia ei todettu.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tubomanometria vaikuttaa luotettavalta ja käyttökelpoiselta testiltä korvatorven vajaatoiminnan toteamiseen. Tuloksemme korvatorven pallolaajennuksesta täydentävät jo olemassa olevia tutkimuksia, joiden perusteella pallolaajennus vaikuttaa tehokkaalta ja turvalliselta eri potilasryhmien hoidossa.
Viestintä