Väitös (kliininen syöpätautioppi): LL Linda Nissi
Aika
6.9.2024 klo 12.00 - 16.00
LL Linda Nissi esittää väitöskirjansa ”P16 and xCT as Biomarkers in Oropharyngeal Squamous Cell Carcinoma and Beyond” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6.9.2024 klo 12 (Johan Haartman -sali, Tyks T-sairaala, Hämeentie 11, 20520 Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta:
Vastaväittäjänä toimii professori Linda Marklund (Karolinska Institutet, Ruotsi) ja kustoksena emeritusprofessori Heikki Minn (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kliininen syöpätautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa:
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Pään ja kaulan alueen syövät ovat kasvutavaltaan hyvin monimuotoinen tautiryhmä, mikä tekee syövän uusiutumisriskin arvioinnista haastavaa. Syövästä paraneminen edellyttää monesti usean eri hoitomuodon yhdistelmää. Toisaalta hoidoista voi aiheutua merkittäviä haittavaikutuksia rakenteissa, jotka mahdollistavat keskeisiä toimintoja, kuten nielemistä ja puhetta.
– Luotettavat biomarkkerit voisivat mahdollistaa yksilöllisen sekä paremmin mitoitetun hoidon, ja niitä etsitään siksi aktiivisesti, Nissi kertoo.
Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) tunnistamiseen käytetty p16-proteiini on toistaiseksi ainoa vakiintuneessa käytössä oleva biomarkkeri. Sitä on hyödynnetty suunielun syövissä tunnistamaan paremman ennusteen potilaat.
– Hoidon keventäminen p16-proteiinin perusteella on kuitenkin tuottanut ristiriitaisia tuloksia, Nissi toteaa.
Väitöskirjassa arvioitiin p16- ja xCT-proteiineja biomarkkereina pään ja kaulan alueen levyepiteelisyövissä. Tutkimuksessa käytettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 2005–2015 diagnosoiduista potilaista koostuvaa aineistoa ja heidän kasvaimiaan edustavaa kudosmikrosirua.
– Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli syövän uusiutuminen sädehoidon jälkeen, Nissi kertoo.
P16 todettiin olevan suunielun syövässä itsenäinen ennusteellinen tekijä. Pienen p16-positiivisen alajoukon huomattiin kuitenkin uusiutuvan korkean sädeannoksen saaneelle alueelle siitä huolimatta, että p16-positiivisia tauteja pidetään yleisesti ottaen sädeherkkinä ja parempiennusteisina.
– Tutkimuksen johtopäätös oli, että P16-positiivisten suunielukasvainten onnistunut hoidon keventäminen edellyttää täydentäviä sädehoitovastetta ennustavia biomarkkereita, Nissi tiivistää.
Lisäksi väitöskirjatutkimuksen aikana testattiin uusia potentiaalisia biomarkkereita. XCT-proteiinin voimakkaan ilmenemisen todettiin olevan yhteydessä huonompaan ennusteeseen ja sädehoitovasteeseen suunielusyövissä.
– Pidän mahdollisena, että xCT-proteiinia hillitsevät hoidot saattaisivat tulevaisuudessa parantaa pään ja kaulan syöpien sädeherkkyyttä, Nissi toteaa.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta:
Vastaväittäjänä toimii professori Linda Marklund (Karolinska Institutet, Ruotsi) ja kustoksena emeritusprofessori Heikki Minn (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kliininen syöpätautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa:
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Pään ja kaulan alueen syövät ovat kasvutavaltaan hyvin monimuotoinen tautiryhmä, mikä tekee syövän uusiutumisriskin arvioinnista haastavaa. Syövästä paraneminen edellyttää monesti usean eri hoitomuodon yhdistelmää. Toisaalta hoidoista voi aiheutua merkittäviä haittavaikutuksia rakenteissa, jotka mahdollistavat keskeisiä toimintoja, kuten nielemistä ja puhetta.
– Luotettavat biomarkkerit voisivat mahdollistaa yksilöllisen sekä paremmin mitoitetun hoidon, ja niitä etsitään siksi aktiivisesti, Nissi kertoo.
Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) tunnistamiseen käytetty p16-proteiini on toistaiseksi ainoa vakiintuneessa käytössä oleva biomarkkeri. Sitä on hyödynnetty suunielun syövissä tunnistamaan paremman ennusteen potilaat.
– Hoidon keventäminen p16-proteiinin perusteella on kuitenkin tuottanut ristiriitaisia tuloksia, Nissi toteaa.
Väitöskirjassa arvioitiin p16- ja xCT-proteiineja biomarkkereina pään ja kaulan alueen levyepiteelisyövissä. Tutkimuksessa käytettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 2005–2015 diagnosoiduista potilaista koostuvaa aineistoa ja heidän kasvaimiaan edustavaa kudosmikrosirua.
– Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli syövän uusiutuminen sädehoidon jälkeen, Nissi kertoo.
P16 todettiin olevan suunielun syövässä itsenäinen ennusteellinen tekijä. Pienen p16-positiivisen alajoukon huomattiin kuitenkin uusiutuvan korkean sädeannoksen saaneelle alueelle siitä huolimatta, että p16-positiivisia tauteja pidetään yleisesti ottaen sädeherkkinä ja parempiennusteisina.
– Tutkimuksen johtopäätös oli, että P16-positiivisten suunielukasvainten onnistunut hoidon keventäminen edellyttää täydentäviä sädehoitovastetta ennustavia biomarkkereita, Nissi tiivistää.
Lisäksi väitöskirjatutkimuksen aikana testattiin uusia potentiaalisia biomarkkereita. XCT-proteiinin voimakkaan ilmenemisen todettiin olevan yhteydessä huonompaan ennusteeseen ja sädehoitovasteeseen suunielusyövissä.
– Pidän mahdollisena, että xCT-proteiinia hillitsevät hoidot saattaisivat tulevaisuudessa parantaa pään ja kaulan syöpien sädeherkkyyttä, Nissi toteaa.
Viestintä