Väitös (kliininen neurofysiologia): LL Jaana Antinmaa
Aika
18.8.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Jaana Antinmaa esittää väitöskirjansa ”Brainstem auditory function in very preterm infants - reference values, risk factors and relation to future hearing and language outcome” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18.8.2023 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Risto Lahesmaa- sali, Hämeentie 11, 20520 Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63977730259
Vastaväittäjänä toimii dosentti Liisa Metsähonkala (Uusi lastensairaala) ja kustoksena professori Satu Jääskeläinen (Turun yliopistollinen keskussairaala). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen neurofysiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9336-9
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kuuloradan toiminnan poikkeavuuksien tunnistaminen jo vastasyntyneisyyskaudella on tärkeää, jotta mahdollisen kuulovian kuntouttaminen ja puheen kehityksen tukeminen voidaan aloittaa hyvissä ajoin. Etenkin hyvin ennenaikaisesti syntyneiden kuulo tulisi tutkia kattavasti, sillä heillä kuuloradan toiminnan poikkeavuudet ja kielenkehityksen ongelmat ovat tavallisempia kuin täysiaikaisina syntyneillä. Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) on ainoa sairaala Suomessa, missä kaikille hyvin ennenaikaisesti syntyneille tehdään aivorunkoherätevastetutkimus (BAEP) ja aivorunkoaudiometria (BA) osana vastasyntyneiden kuulonseulontaa. Nämä menetelmät antavat tarkempaa tietoa kuuloradan toiminnasta kuin seulonnassa tavallisesti käytettävät automaattiset otoakustiset emissiot tai automaattiset aivorunkoherätevaste-tutkimukset.
Tässä väitöstutkimuksessa laskettiin viitearvot TYKS:ssä tehtäville BAEP ja BA -tutkimuksille. Uusien viitearvojen myötä BAEP ja BA -tulosten tulkinta on luotettavampaa ja helpompaa. Tutkimuksessa todettiin, että hyvin ennenaikaisesti syntyneillä normaali BA vastasyntyneisyyskaudella oli yhteydessä normaaliin kuuloon noin viiden vuoden iässä. BA-mittausta voidaan siten pitää luotettavana kuulontutkimusmenetelmänä.
Tutkimuksessa myös havaittiin, että hyvin ennenaikaisesti syntyneillä hitaampi kuuloradan toiminta vastasyntyneisyyskaudella oli yhteydessä niukempaan ymmärrettyjen sanojen määrään vuoden kuluttua lasketusta ajasta. Kuulon tutkimisen lisäksi näyttäisi siltä, että BAEP-rekisteröintiä voisi jatkossa hyödyntää niiden hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten tunnistamisessa, joilla on suurentunut riski puheen kehityksen viiveeseen. Tämä mahdollistaa samalla varhaisen puheen kehityksen tukemisen.
Tulosten perusteella on tärkeää seurata ylipainehengityshoitoa (CPAP) saaneiden lasten kuuloa ja puheen kehitystä, sillä pitkä CPAP-hoito hyvin ennenaikaisesti syntyneillä oli yhteydessä hitaampaan kuuloradan toimintaan vastasyntyneisyyskaudella.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63977730259
Vastaväittäjänä toimii dosentti Liisa Metsähonkala (Uusi lastensairaala) ja kustoksena professori Satu Jääskeläinen (Turun yliopistollinen keskussairaala). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kliininen neurofysiologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9336-9
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kuuloradan toiminnan poikkeavuuksien tunnistaminen jo vastasyntyneisyyskaudella on tärkeää, jotta mahdollisen kuulovian kuntouttaminen ja puheen kehityksen tukeminen voidaan aloittaa hyvissä ajoin. Etenkin hyvin ennenaikaisesti syntyneiden kuulo tulisi tutkia kattavasti, sillä heillä kuuloradan toiminnan poikkeavuudet ja kielenkehityksen ongelmat ovat tavallisempia kuin täysiaikaisina syntyneillä. Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) on ainoa sairaala Suomessa, missä kaikille hyvin ennenaikaisesti syntyneille tehdään aivorunkoherätevastetutkimus (BAEP) ja aivorunkoaudiometria (BA) osana vastasyntyneiden kuulonseulontaa. Nämä menetelmät antavat tarkempaa tietoa kuuloradan toiminnasta kuin seulonnassa tavallisesti käytettävät automaattiset otoakustiset emissiot tai automaattiset aivorunkoherätevaste-tutkimukset.
Tässä väitöstutkimuksessa laskettiin viitearvot TYKS:ssä tehtäville BAEP ja BA -tutkimuksille. Uusien viitearvojen myötä BAEP ja BA -tulosten tulkinta on luotettavampaa ja helpompaa. Tutkimuksessa todettiin, että hyvin ennenaikaisesti syntyneillä normaali BA vastasyntyneisyyskaudella oli yhteydessä normaaliin kuuloon noin viiden vuoden iässä. BA-mittausta voidaan siten pitää luotettavana kuulontutkimusmenetelmänä.
Tutkimuksessa myös havaittiin, että hyvin ennenaikaisesti syntyneillä hitaampi kuuloradan toiminta vastasyntyneisyyskaudella oli yhteydessä niukempaan ymmärrettyjen sanojen määrään vuoden kuluttua lasketusta ajasta. Kuulon tutkimisen lisäksi näyttäisi siltä, että BAEP-rekisteröintiä voisi jatkossa hyödyntää niiden hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten tunnistamisessa, joilla on suurentunut riski puheen kehityksen viiveeseen. Tämä mahdollistaa samalla varhaisen puheen kehityksen tukemisen.
Tulosten perusteella on tärkeää seurata ylipainehengityshoitoa (CPAP) saaneiden lasten kuuloa ja puheen kehitystä, sillä pitkä CPAP-hoito hyvin ennenaikaisesti syntyneillä oli yhteydessä hitaampaan kuuloradan toimintaan vastasyntyneisyyskaudella.
Viestintä