Väitös (kirurgia): LL Pertti Nurminen
Aika
22.9.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Pertti Nurminen esittää väitöskirjansa ”Adverse effects of Bacillus Calmette-Guérin (BCG) therapy in the treatment of non-muscle-invasive bladder cancer” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.9.2023 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, 20520 Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/62839646239 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Ashish M. Kamat (Texasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena apulaisprofessori Peter J. Boström (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9422-9
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Bacillus-Calmette-Guérin (BCG) huuhtelua on käytetty virtsarakkosyövän liitännäishoitona jo yli neljänkymmenen vuoden ajan. BCG-lääkeaine sisältää elävää heikennettyä mycobacterium Bovis -mikrobikantaa, joka käynnistää voimakkaan tulehdusreaktion virtsarakossa, tuhoten uusiutuvat syöpäsolut. Mekanisminsa vuoksi hoitoon liittyy runsaasti haittavaikutuksia, joiden vuoksi osa potilaista ei siedä hoitoa. Myös taudin seuranta on haasteellista, sillä BCG-hoidon jälkeen virtsarakossa todetaan usein tulehduksellisia muutoksia, joita voi olla vaikea erottaa uusiutuneesta taudista. Harvinaisena komplikaationa BCG-hoitoon voi liittyä tuberkuloosin kaltainen etenevä BCG infektio, joka voi pahimmillaan olla kuolemaan johtava. Vaikka BCG-hoidon teho on hyvin kuvattu, monet BCG-hoidon haittoihin liittyvät haasteet – erityisesti harvinaiset BCG-infektiot - ovat edelleen huonosti tunnettuja.
Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää BCG-hoitoon liittyvien harvinaisten BCG-infektioiden riski Suomessa, niihin liittyvä kuolleisuus sekä kuvata BCG-infektioiden erilaiset ilmenemismuodot kansallisia rekistereitä hyödyntäen. Tutkimuksessa selvitetään BCG-hoidon jälkeisessä tähystysseurannassa todettujen tulehdusmuutosten diagnostiikkaa. Viimeiseksi vertaillaan kahta Suomessa laajasti käytettyä BCG-huuhtelukaaviota siedettävyyden ja tehon suhteen.
Tutkimuksessa todettiin, että BCG-hoitoon liittyy noin 2 % riski BCG-infektiolle. BCG-infektioihin todettiin liittyvän huomattavasti korkeampi kuolleisuusriski, kuin aikaisemmin oli arvioitu. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että BCG-infektiot voivat kehittyä jopa vuosia BCG-hoidon päättymisen jälkeen.
BCG-hoidon jälkeistä seurantaa selventäneissä osatöissä todettiin, että rutiininomaista koepalanottoa BCG-hoidon jälkeen ilmaantuvista tulehdusmuutoksista ei ole tarpeen ottaa, mikäli virtsan solunäytetutkimus on negatiivinen. Lisäksi todettiin, että Suomessa käytetyt BCG-huuhtelukaaviot eivät tilastollisesti eronneet toisistaan tehon- tai haittavaikutusten suhteen.
Tutkimukset selventävät BCG-hoidon jälkeistä seurantaa, sekä dokumentoivat BCG-hoidon vakavien komplikaatioiden riskin, auttaen kliinikkoa puntaroimaan hoidon hyötyjä ja haittoja aikaisempaa paremmin.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/62839646239 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Ashish M. Kamat (Texasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena apulaisprofessori Peter J. Boström (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kirurgia.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9422-9
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Bacillus-Calmette-Guérin (BCG) huuhtelua on käytetty virtsarakkosyövän liitännäishoitona jo yli neljänkymmenen vuoden ajan. BCG-lääkeaine sisältää elävää heikennettyä mycobacterium Bovis -mikrobikantaa, joka käynnistää voimakkaan tulehdusreaktion virtsarakossa, tuhoten uusiutuvat syöpäsolut. Mekanisminsa vuoksi hoitoon liittyy runsaasti haittavaikutuksia, joiden vuoksi osa potilaista ei siedä hoitoa. Myös taudin seuranta on haasteellista, sillä BCG-hoidon jälkeen virtsarakossa todetaan usein tulehduksellisia muutoksia, joita voi olla vaikea erottaa uusiutuneesta taudista. Harvinaisena komplikaationa BCG-hoitoon voi liittyä tuberkuloosin kaltainen etenevä BCG infektio, joka voi pahimmillaan olla kuolemaan johtava. Vaikka BCG-hoidon teho on hyvin kuvattu, monet BCG-hoidon haittoihin liittyvät haasteet – erityisesti harvinaiset BCG-infektiot - ovat edelleen huonosti tunnettuja.
Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää BCG-hoitoon liittyvien harvinaisten BCG-infektioiden riski Suomessa, niihin liittyvä kuolleisuus sekä kuvata BCG-infektioiden erilaiset ilmenemismuodot kansallisia rekistereitä hyödyntäen. Tutkimuksessa selvitetään BCG-hoidon jälkeisessä tähystysseurannassa todettujen tulehdusmuutosten diagnostiikkaa. Viimeiseksi vertaillaan kahta Suomessa laajasti käytettyä BCG-huuhtelukaaviota siedettävyyden ja tehon suhteen.
Tutkimuksessa todettiin, että BCG-hoitoon liittyy noin 2 % riski BCG-infektiolle. BCG-infektioihin todettiin liittyvän huomattavasti korkeampi kuolleisuusriski, kuin aikaisemmin oli arvioitu. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että BCG-infektiot voivat kehittyä jopa vuosia BCG-hoidon päättymisen jälkeen.
BCG-hoidon jälkeistä seurantaa selventäneissä osatöissä todettiin, että rutiininomaista koepalanottoa BCG-hoidon jälkeen ilmaantuvista tulehdusmuutoksista ei ole tarpeen ottaa, mikäli virtsan solunäytetutkimus on negatiivinen. Lisäksi todettiin, että Suomessa käytetyt BCG-huuhtelukaaviot eivät tilastollisesti eronneet toisistaan tehon- tai haittavaikutusten suhteen.
Tutkimukset selventävät BCG-hoidon jälkeistä seurantaa, sekä dokumentoivat BCG-hoidon vakavien komplikaatioiden riskin, auttaen kliinikkoa puntaroimaan hoidon hyötyjä ja haittoja aikaisempaa paremmin.
Viestintä